Paikallisuutiset

Uutta intoa reppuun Resurssikoulusta kun opiskelu ei tavallisessa kouluympäristössä syystä tai toisesta onnistu

Resurssikoulun kaikki oppilaat ovat voineet ennemmin tai myöhemmin palata omaan kouluun tai oppilaalle on löydetty sopiva koulumuoto.

Pietarsaari

Resurssikoulussa kello ei soi välitunnille. Eikä koulupäiväkään ole pelkkää opiskelua kun taukohuoneessa saa välillä pelata ja leikkiä, isommille oppilaille on muualla tiloissa biljardi- ja pingispöytää. Käytössä on lisäksi lepohuone, jonne voi vetäytyä omaan rauhaan ja hiljaisuuteen, vaikka aikuinen onkin aina läsnä. Teltan suojissa on turvaisaa vaikkapa torkahtaa tai kuunnella kun ope lukee kirjaa ääneen sohvalla. Paussin jälkeen jaksaa taas paremmin pohtia neliöjuuren ihmeellistä maailmaa tai suomen kielioppia, on huomattu.

Kuukauden odotetuin päivä, "utis" on tänään keskiviikkona. Koko koulun yhteisessä ulkoilupäivässä liikutaan luonnossa, retkeillään, geokätkeillään, seinäkiipeillään, paistetaan vaahtokarkkeja grillipaikalla koulun takana metsässä.

Resurssikoulu tarjoaa aikalisän, väliaikaiseksi tarkoitetun tukitoimen oppilaalle kun opiskelu ei tavallisessa kouluympäristössä syystä tai toisesta onnistu. Koulumotivaatio on kadonnut, perheessä tai koulussa on kriisitilanne, ennen tai jälkeen sairaalajakson.

Resurssikoulu on pieneltä kaupungilta iso satsaus. Säästöä kertyykin pitkällä tähtäyksellä. Kun oppilasta tuetaan varhaisessa vaiheessa, vältytään jatkossa monilta muilta ongelmilta. Liisa Svart Rehtori

– Oppilasta ei eristetä. Hän saa voimiensa olla omassa koulussa tietyllä tunnilla tai esimerkiksi päivän viikossa, kuvaa rehtoriLiisa Svart.

Mikään uusi opinahjo Resurssikoulu ei ole, mutta näin laajana se toimii ensimmäistä lukuvuottaan. Oppilaita on täydet 20 ja mukana ovat myös suomen- ja ruotsinkieliset yläkoululaiset. Saman katon alla toimii siis paitsi suomenkielinen myös ruotsinkielinen ala- ja yläkoulu, joten ikähaarukkakin on 7-16 vuotta. Rehtori iloitsee siitä kuinka eri ikäiset oppilaat toimivat yhdessä ja kuinka käytävällä suomi ja ruotsi sekoittuvat luontevasti.

Toiminta alkoi kokeiluna vuoden 2010 syksyllä osana Pohjanmaan Perhekaste -kehittämishanketta. Viime syksyyn asti oltiin Sopukassa Svedenissä kerrostalon kahdessa asunnossa ja oppilaita pystyttiin ottamaan enimmillään kuusi. Tarvetta toiminnan laajentamiselle on ollut pitkään. Nyt rehtori on iloinen, että Ruusulehto saa olla Resurssikoulun oppilaiden käytössä.

– Toiminta on asettunut uomiinsa alun haasteiden jälkeen. Oli paljon uutta yhdellä kertaa; työporukka, tilat, uusien toimintatapojen luominen ja kehittäminen. Eikä toiminta ole kerralla valmis, vaan sitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, jotta saadaan erilaiset tilanteet toimimaan, Svart huomauttaa.

Tilan puutteesta ei voida valittaa. Tilaa on käytössä riittävästi - ja jokainen neliö on tarpeellinen.

– Resurssikoulun pedagogiikkaa pystytään toteuttamaan kun eriyttämistiloja on tarjolla tarpeeksi. Käytännössä vaikkapa koulunkäyntiohjaaja voi mennä opiskelemaan yhden oppilaan kanssa omaan, rauhalliseen tilaan.

Työ on moniammatillista, mikä helpottaa verkostotyötä. Opettajien ohella ohjaajina on monen alan ammattilaisia perheohjaajista erityisnuoriso-ohjaajiin, koulunkäyntiavustajiin ja psykiatriseen sairaanhoitajaan.

– Resurssikoulu on pieneltä kaupungilta iso satsaus, kiittelee Liisa Svart.

– Säästöä kertyykin pitkällä tähtäyksellä. Kun oppilasta tuetaan varhaisessa vaiheessa, vältytään jatkossa monilta muilta ongelmilta, hän huomauttaa.

Saavutettuihin tuloksiin Resurssikoulussa ollaan tyytyväisiä. Kymmenessä vuodessa oppilaita on ollut yhteensä noin 80, joista jokainen on Svartin mukaan ennemmin tai myöhemmin voinut palata omaan kouluun tai hänelle on löydetty sopiva koulumuoto.

Resurssikoulua käydään yleensä vähintään kuusi viikkoa ja jakson pituudesta sovitaan yksilöllisesti yhdessä huoltajien kanssa.

– Tänne ei pakoteta ketään, vaan päätös syntyy yhteistyössä huoltajien kanssa. Usein juuri vanhemmat toivovat lapselleen pienempää ryhmää, jos iso ryhmä on syystä tai toisesta oppilaalle haastava. Lapsi on voinut menettää motivaationsa koulunkäyntiin eikä syystä tai toisesta selviydy tavallisesta koulupäivästä.

Taustalla olevat syyt voivat olla moninaiset, tietää alakoulun opettajaSari Forslund yhdeksän vuoden kokemuksella. Hän puhuu rinnallakulkemisesta ja pyrkimyksestä löytää oppilaan vahvuudet, sekä onnistumisen tärkeydestä.

– Realistiset tavoitteet kullekin jaksolle määritellään tarkasti, mutta niitä kohden edetään pienin askelin.

PerheohjaajanaMarjo Sumellilla on tiivis kontakti vanhempiin.

– Matalan kynnyksen puuttumisella saadaan oppilaan omatoimisuus nousemaan. Mikäli oppilas ei esimerkiksi tule kouluun, haen hänet kotoa vanhempien luvalla tai käyn kotona katsomassa tilanteen. Viestinä on, että luvatta poissaoleminen ei ole ok, Sumell huomauttaa.

Koulupäivä näyttää Resurssikoulussa pitkälle kuin missä tahansa koulussa. Koulutyön tekeminen on päällimmäinen tavoite, ja opetussuunnitelmaa on seurattavana.

– Päivän kulku on kuitenkin mahdollista jaksottaa yksilöllisesti, oppilaan tilanne ja sen hetkinen jaksaminen huomioiden. Opetus jaetaan joustavasti eripituisiin tuokioihin, Sari Forslund kuvaa.

Pienessä koulussa oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi. Meno on rauhallisempaa ja ärsykkeitä on ympärillä vähemmän.

– Kun on vähän oppilaita ja paljon aikuisia, pystytään tilanteita ennakoimaan sekä antamaan myönteistä palautetta.

Opetushallituksen myöntämästä 71 000 euron avustuksesta Resurssikoululle ollaan iloisia. Signaali on selkeä.

– Olemme oikealla tiellä uudenlaisten toimintatapojen kehittämisessä ja niiden oppilaiden tukemisessa, joiden koulupolku on katkeamisvaarassa.