Paikallisuutiset

Turvallinen kokoontumispaikka ulkoilmassa yhä hakusessa – Neljä pietarsaarelaista nuorisovaltuutettua muistuttaa asiasta, joka on jäänyt hoitamatta vuosikymmenestä toiseen

Pietarsaari

Kun Pietarsaaren Sanomat istui alas neljän paikallisen nuorisovaltuutetun kanssa oli tarkoitus tehdä juttua kyseisen valtuuston toiminnasta: mitä se tekee, kuinka usein kokoontuu ja miten sen kautta voi vaikuttaa. Viime vuoden lopulla valittu uusi nuorisovaltuusto aloitti toimikautensa kuluvan vuoden alusta.

Kävikin niin, että Etelänummen yläkoululaisetMiska Heikkilä,Unna Rannisto,Wilma Keituri,Onni Nordström sekä toimittaja alkoivat heti jutella eräästä asiakysymyksestä. Miksi Pietarsaaressa ei vieläkään ole ulkotilaa, jonne nuoret voisivat etenkin lämpimänä vuodenaikana iltaisin turvallisesti ja sallitusti kokoontua?

Kysymys ei takuulla ole uusi, sillä se oli esillä jo 1980-luvulla. Tuolloin silloiset teinit hengailivat lähinnä Kanavapuistikolla eli nykyisellä kävelykadulla, jolla meno päihtyneiden täysikäisten seassa oli välillä pelottavaa.

Kun ei tiedä voiko joku käyttäytyä väkivaltaisesti, niin se tunne on tosi ahdistava.

Se toimittajan muisteluista, päästetään nuoret ääneen.

– Koulujen pihoilla esimerkiksi voilla olla, mutta Pietarsaaressa on ne tietyt paikat, joissa ei kannata pimeällä viettää aikaa, Unna sanoo.

– Kaikki tietysti tietävät missä ei välttämättä kannata olla, mutta täällä ei toisaalta ole sellaista paikkaa, jossa olisi täysin turvallista ja missä nuoret viihtyisivät, hän jatkaa.

– Tupis on hyvä paikka ja nuoret viettävät täällä paljon aikaa, mutta kesällähän tämä ei ole auki, Miska heittää.

Ulkona olemisella on lisäksi tietty itseisarvo; kukapa ei suloisena suvi-iltana paljaan taivaan alla viihtyisi. Mainitut koulujen ja päiväkotien pihat ovat läpi vuosikymmenten tavanneet toimia nuorten kokoontumispaikkoina. Toisaalta millään tapaa valvomattomille pihoille voi tulla myös tyyppejä, jotka tekevät paikasta turvattoman.

– Tällä hetkellä paras paikka on varmaan Alman päiväkoti, sinne ei ole vielä kerennyt tulemaan semmoista porukkaa, nuoret pohtivat yhteen ääneen.

Aikuisille kantelemisen mahdottomuus on osa teinien sisäistä koodistoa yhä nykyaikanakin.

– Ne, jotka esimerkiksi rikkovat paikkoja ovat aina ne tietyt tyypit. Nuoret itselleen kyllä yleensä on tiedossa, kuka sellaista on tehnyt, mutta se ei mene siitä koskaan eteenpäin, Unna tiivistää.

Niinpä aikuisten saattaisi olla syytä aktiivisemmin ja oma-aloitteisemmin puuttua tiettyihin asioihin.

– Jossain porukoissa alkoholia liikkuu alaikäisten parissa, sen asiaan eteen pitäisi ehkä tehdä enemmän, Unna sanoo muiden nyökytellessä.

Täysi-ikäiset hakevat alkoholia ei vain 18 ikävuoden kynnyksellä oleville, vaan selvästi nuoremmillekin. Tämäkään asia ei näytä aikojen saatossa yhään mihinkään muuttuneen.

– Lagmanin koululla kun tästä vähän ilmat lämpenevät ja kello on iltaisin yli yksitoista, niin siellä on ihan meidän ikäistämme porukkaa juomassa. Se on ihan fakta ja tästä on hyvin moni tietoinen.

Unna on kuullut Lagmanista varoituksia kotoakin.

– Jos jutellaan kavereiden kanssa että mihin ollaan menossa, niin moneen kertaan saa äidiltä kuulla, että älä mene ainakaan Lagikselle, koska siellä voi olla vähän kaikenlaista porukkaa. Sama on Koulupuiston kanssa.

Miska on ysiluokkalainen, muut tämän nelikon edustajat käyvät kasiluokkaa.

Yritetäänkö tämänikäisille pietarsaarelaisille jopa tarjota alkoholia?

– Kyllä minä voin sanoa että minulle on yritetty tarjota. Oli helppo kieltäytyä, Onni kertoo.

Kuva siitä, mitä nämä ja hyvin todennäköisesti monet muutkin nuoret toivoisivat alkaa hahmottua eikä näkymä ole monimutkainen. Päihdevapaa ja perusturvallinen ulkoalue, jonne voi kokoontua tapaamaan osapuilleen samanikäistä nuorisoa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi aikuisten toimesta toteutettua valvontaa. Nuoret vallan mainiosti hahmottavat, että moisesta aiheutuisi kustannuksia ja niihin kustannuksiin tällaiset ideat viimeistään tuppaavat kaatumaan.

Mikä olisi sopiva tai toisaalta liian kallis hintalappu sille, että esimerkiksi yläkouluikäiset nuoret voisivat pietarsaarelaisessa kesäillassa kokoontua ilman humalaan itsensä juoneiden ikätoverien tai jopa aikuisten kännisten aiheuttamaa uhkaa?

Siitäkin asiasta Pietarsaaressa päätetään muualla kuin Pietarsaaren nuorisovaltuustossa, mutta kysytään näiltä nuorilta vielä, että miltä tuntuu kun seuraan tuppaa päihtyneitä ihmisiä.

– Tunne siitä mitä se ihminen voi tehdä... voi olla täysin arvaamaton kun ei ole täysissä järjissään se ihminen.

– Ja kun ei tiedä voiko joku käyttäytyä väkivaltaisesti, niin se tunne on tosi ahdistava.

– Tunsin itseni tosi epämukavaksi.

Pietarsaaren nuorisovaltuusto 2022-23: Elvira Nyrönen (puheenjohtaja), Alisa Lindberg (varapuheenjohtaja), Katri Ahonen, Felix Nygård, Mathilda Palmborg, Miranda Palmborg, Edvard Asplund, Tinja Stenmark, Emma Björkman, Unna Rannisto, Miska Heikkilä, Onni Nordström, Viivi Ketomäki, Wilma Keituri.