Paikallisuutiset

Tuomioille heppoiset perusteet

”Maanpetoksesta ja vehkeilystä maan laillista hallitusta vastaan yhdessä venäläisen verivihollisen kanssa.”

Tuohon tapaan kuului julistus, jonka Pietarsaaren Tykistökoulun päällikkö Adolf Hamilton antoi painattaa ja ripustaa kaupungin lyhtypylväisiin 4. maaliskuuta 1918. Julistuksessa kerrottiin kuolemantuomioista ja niiden täytäntöönpanosta ammuttujen nimet mainiten.

Sen tarkempaa perustetta tuomioille, jotka langetettiin Emil Lindille, Kalle Suosalolle, Johannes (Jussi) Puuruselle, Pekka Tiihoselle, Yrjö Erikssonille, Aksel Saloselle ja Johannes Jääskeläiselle ei kerrottu silloin eikä myöhemminkään.

Oikeudenkäynnin asiakirjojen hävittäminen viittaa siihen, että tuomioiden perusteet eivät ehkä olisi kestäneet päivänvaloa. Sotaoikeus oli koottu laittomasti ja kaikesta päätellen se kokoontui jääkäreiden viinanhuuruisen tervetulojuhlan yhteydessä, mahdollisesti kaupunginhotellin tiloissa.

Johannes Jääskeläinen oli paitsi insinööri myös juristi, ja hänen kerrotaan asettuneen vastustamaan oikeudenkäyntiä hyvin tietäen sen laittomaksi.

Myöhemmin kaupungilla alkoi kiertää huhu, jonka mukaan Jääskeläinen olisi suunnitellut Tykistökoulun varikon räjäyttämistä ja muut ammutut olisivat olleet hänen apureitaan.

Järin uskottavaa tämä ei ollut, varsinkin kun Jääskeläinen oli saapunut hänelle outoon kaupunkiin vasta päivää ennen tuomiolle joutumistaan, ja puolet muista kuudesta oli istunut jo viikkoja putkassa.

Noin viikkoa aiemmin 23. helmikuuta oli annettu kuulutus yleisestä asevelvollisuudesta, ja kutsunnat olivat 1.–2. maaliskuuta. Työväestölle tämä olisi merkinnyt valkoiseen armeijaan joutumista ja taisteluja punaisia vastaan Etelä-Suomessa.

On myös arvioitu, että teloituksia käytettiin kutsuntavastarinnan lannistamiseksi.

Risto Koskisen kirjassa Kukkaroherrojen pelot – Pietarsaaren työväki 1901–1918 kerrotaan muun muassa ”jokaisen työläisen silloisella varatyömaallaan vakuuttaneen, ettei kutsuntoihin lähde, mutta teloitusten jälkeen oltiin sairaita ja yli-ikäisiä myöten jonossa”.

Lähteet mm.

Lars Westerlund: Massakern i Jakobstad, 1993

Risto Koskinen: Kukkaroherrojen pelot – Pietarsaaren työväki 1901–1918, 1996

Juhani Vakkuri: Pietarsaaren tykistökoulu, 2008