Paikallisuutiset

Tuhkarokkorokotuksia jaetaan Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla edelleen – Mitä tapauksesta tiedetään tähän mennessä

Luodon kunnassa, Pohjanmaalla todettiin viime viikon torstaina tuhkarokko esikouluikäisellä lapsella. Tauti vahvistettiin tuhkarokoksi ja heti varmistui myös se, ettei tartunnan saanutta lasta ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.

Lapsi oli ollut perheensä kanssa matkoilla ulkomailla, missä hän todennäköisesti altistui rokolle. Vaasan keskussairaalasta kerrottiin, että juurikin matkustusalueella on käynnissä tuhkarokkoepidemia.

Pohjanmaan alhainen rokotuskattavuus on pitänyt Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen varpaisillaan. Valmiutta on pidetty yllä vaikka esimerkiksi Pietarsaaren seudulla tuhkarokon esiintyminen on erittäin harvinaista. Yhtään sairastunutta ei ole ollut vuoden 1999 jälkeen.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tuhkarokko ei tullut yllätyksenä.

– Alkusyksystä järjestettiin valmiusharjoitus tuhkarokon varalta, kertoo ylilääkäri.

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio kertoo, että harjoitus oli tuhkarokon osalta ensimmäinen laatuaan. THL:n kumppaniksi valikoitui Vaasan sairaanhoitopiiri ja Pietarsaari. Sekä ajoitus että maantiede osuivat siis nappiin Luodon tuhkarokkotapauksen kannalta – eivätkä pelkästään sattumalta.

– Halusimme harjoitella toimintaa laajamittaisen epidemian varalta ja realistinen skenaario on sellaisella alueella, jossa rokotuskattavuus on matalampi, Kontio selittää.

Tämä pätee sekä Pietarsaareen että Luodon kuntaan. Luodossa MPR-rokotteen on saanut vain 66-77 prosenttia vuosina 2010-2016 syntyneistä lapsista. Myös Maalahdessa MPR-rokotteen kattavuus on erittäin alhainen. Laumasuojan rajana pidetään 95 prosenttia. Koko Suomessa MPR-kattavuus on 94,5 prosenttia, joten laumasuojan raja on alittunut myös koko Suomessa. MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.

Tuhkarokko otettiin rokoteohjelmaan vuonna 1975. Se on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi rokotteeksi.

Luotolaisen lapsen sairastumisen myötä tuhkarokolle altistui samantein alueelta liki kaksisataa henkeä. Altistuneita löytyi niin lapsen perheestä kuin perheen lähipiiristä. Lapsi oli ollut myös tartuttavuusaikana ainakin päiväkodissa, Kokkolan sairaalan päivystyksessä sekä marraskuun viimeisenä sunnuntaina alueella pidetyssä yleisötapahtumassa.

Tuhkarokkotartunnan saanut lapsi oli vieraillut Risöhällin rukoushuoneessa, joka on yksi yhdeksästä Luodon rauhanyhdistyksen LFF:n rukoushuoneesta. Juuri tällä alueella on ollut paljon rokotevastaisuutta ja näin ollen paljon rokottamattomia lapsia.

Rokotevastaisuutta esiintyy usein seudulla, jossa asuu paljon ruotsinkielisiä ja lestadiolaisia.

Toisaalta Luodon rokotevastaisuus on hyvin valikoivaa, sillä vapaaehtoisia punkkirokotuksia on alueella otettu muuta maata innokkaammin.

Luodon rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Jens Björkskog muistuttaakin, että rokotusten ottaminen on jokaisen yksityisasia, eikä se liity uskonnollisiin käsityksiin millään lailla.

– Se ei ole kirkon asia eikä meillä ole virallista kantaa rokotuksiin. Jos kanta olisi, se olisi myönteinen rokotuksia kohtaan, sanoo Björkskog.

Hän myös kertoo itse suhtautuvansa myönteisesti rokotuksiin.

Viime torstaina tuhkarokkoon sairastunut lapsi käy luotolaista Risön esikoulua, joka on pidetty ihan normaalisti auki. Heti torstaina saivat Luodon Risöhällin esikoulussa ja päiväkodissa olevat lapset ja heidän sisaruksensa rokotuksen, joka sisälsi ylimääräisen annoksen MPR-rokotetta tai vasta-aineita, jotka suojaavat tuhkarokolta tilapäisesti.

– Päiväkodissa ja esikoulussa oli noin kymmenen rokottamatonta henkilöä. Olemme saaneet yhteyden useimpiin heistä, ja suurin osa on hoidettu immunoglobuliinilla, kertoo johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström.

Samalla aloitettiin työ muiden mahdollisesti tartunnan saaneiden kartoittamiseksi ja tavoittamiseksi.

Pia-Maria Sjöströmin mukaan valmius tilanteen hoitamiseksi on hyvä.

– Olemme avanneet lisää linjoja lasten puhelinneuvontaan, hankkineet lisää henkilöstöä hoitamaan rokotuksia sekä valmistelleet tilat, joissa voimme ottaa vastaan epäillyt tuhkarokkotapaukset ja hoitoa tarvitsevat potilaat. Muuta suunniteltua neuvolatoimintaa lykätään, jotta voimme keskittyä tähän.

Viikonloppuna Pietarsaaressa Malmilla työskenneltiin vahvistetussa valmiudessa. Altistuneiden rokottamista jatketaan edelleen. Sairaanhoitohenkilöstö ottaa henkilökohtaisesti yhteyden asianomaisiin henkilöihin.

Yleistä tietoa oireista ja siitä, mihin voi ottaa tarvittaessa yhteyden, on lähetetty Luodon, Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sivistystoimiin jaettavaksi edelleen vanhemmille Wilman kautta.

– Jos epäilet saaneesi tartunnan, on tärkeää, että soitat neuvolaan ennen tänne tuloa. Siten voimme välttyä tartunnoilta. Maanantaina aamupäivällä arvioimme tilanteen yhdessä THL:n eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, Sjöström sanoo.

Tuhkarokon oireet ovat hyvin lähellä normaali flunssaa. Sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita. Silmät ovat usein valonarat. Ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Toipuminen alkaa muutaman päivän kuluttua ihottumasta. Tuhkarokon itämisaika on yleensä 9–11 päivää, ja henkilö voi tartuttaa tautia jopa neljä päivää ennen ihottuman puhkeamista. Tauti on usein vakavampi aikuisiällä sairastettuna ja henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys. Tartuntatautilain mukaan tuhkarokko on yleisvaarallinen tauti. Tartunnalle altistunut henkilö, joka ei ole saanut hoitoa, voidaan määrätä karanteeniin, ensisijaisesti kotiin. Karanteeni ei ole vapaaehtoinen. Tarvittaessa viranomaiset voivat pyytää poliisilta virka-apua, ja siinä tapauksessa karanteeni järjestetään muualla.

Toistaiseksi Pohjanmaan tai Keski-Pohjanmaan alueella ei ole tietoa uusista tartuntatapauksista. Suosituksena on ollut, että rokottamattomat henkilöt ja immuunipuolustukseltaan voimakkaasti heikentyneet henkilöt välttäisivät väkijoukkoja.

Pietarsaaren seudulla Kolpin aluevastaanotolle on järjestetty mahdollisuus ottaa rokote, mikäli rokotesuojaa tuhkarokkoa vastaan ei entuudestaan ole. Kolpissa rokotetta tarjotaan joka arkipäivä. Vastaanoton numero on 06–7861 234.

Altistuneiden tai sairastuneiden tulee soittaa aina ensin terveyskeskuksen numeroon ohjeita saadakseen.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysyhtymä Soite on saanut paljon kyselyitä tuhkarokon rokotesuojan täydentämisestä. Soite järjestää ylimääräiset rokotuspäivät niille, jotka eivät ole altistuneet tuhkarokolle.

Rokotuspäivät järjestetään lauantaista tiistaihin Torkinmäen neuvolassa ja Kruunupyyn vastaanotolla.

Ajanvaraukseton rokotus on tarkoitettu henkilöille, joilla tuhkarokko-rokote (MPR-rokote) on puutteellinen; jos henkilö ei ole saanut lainkaan rokotetta tai on saanut vain yhden rokoteannoksen. Kuitenkaan rokotusohjelman rokotuksia ei aikaisteta.

Rokotuspisteet:

Torkinmäen neuvola la 1.12. klo 10-14 ja ti 4.12. klo 16.30 - 19

Kruunupyyn vastaanotto la 1.12. klo 10-14 ja ma-ti 3-4.12. klo 16.30-19.00.

Myös maan korkein poliittinen taho on vedonnut vanhempiin, jotta kaikki lapset saataisiin rokoteohjelman piiriin. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdottaa jopa harkittavaksi, että lasten rokottaminen asetettaisiin ehdoksi lapsilisän maksamiselle tai muille perhe-etuuksille.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vetoavat vanhempiin rokotusten puolesta, mutta pakkorokotukset eivät ole heidän mielestään ainakaan vielä ajankohtaisia. Suomessa on haluttu pitää kiinni vapaaehtoisuudesta.

– Tietenkin rokotuspakko on mahdollista, mutta olen päätynyt siihen kantaan, että se ei sellaisenaan ole osana suomalaista järjestelmää meille ensimmäinen ajatus. Ei pidä tämän asian mittakaavaa liioitella, tämä on selvästi alueellinen kysymys, Saarikko sanoo.

Sipilän mukaan pakkorokotuksista ei ole tässä vaiheessa keskusteltu, vaan ensimmäinen tehtävä on valistaa vanhempia siitä, miten vakavaa on jättää lapsi rokottamatta.

– Kysymys on epidemioista, jotka voivat lähteä leviämään hyvinkin laajalle, jos ei hyvää ja laajaa suomalaista rokotusohjelmaa hyödynnetä.

Saarikko kertoi tiedustelleensa virkamiehiltä, onko Suomessa olemassa kansallista arviota siitä, mikä on hälyttävä raja, että ryhdyttäisiin toisenlaisiin toimiin kuin normaalioloissa.

Saarikko sanoo suhtautuvansa asiaan voimakkaan arvopohjaisesti. Hänen on vaikea ymmärtää, miksi joku jättää ideologisista syistä lapsensa rokottamatta ottaen huomioon, että on myös oikeita terveydellisiä tilanteita, jolloin rokottaa ei voi.

– Silloin vanhemmat tekevät aina valinnan ei vain oman lapsensa puolesta, vaan yhteisön kaikkien ihmisten puolesta, koska rokotteiden idea perustuu laumasuojaan.

Ministeri kertoo pelänneensä pitkään olevan vain ajan kysymys, että vakava, helposti tarttuva sairaus kohdentuu alueelle, missä ideologisista syistä rokotekattavuus ei ole riittävä.