Mielipiteet
Teuvo Herrasen mielipidekirjoitus: Kulttuuriko luksusta?
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Kruunupyystä.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran puhe kulttuurista luksuksena voi toki olla lapsus, mutta kuvastanee laajemminkin hänen ja kannattajiensa kylmää ajattelua.
Ymmärtämättömyys kulttuuria ja sen kokemaa ahdinkoa kohtaan erityisesti koronasulkujen aikaan on ollut laajempaakin. Moni musiikkialalla toiminut joutui luopumaan ammatistaan ja siirtymään muihin töihin. Yleensä freelancereina toimivien muusikoiden oli vaikeaa tai mahdotonta saada mitään koronatukia, ja jollei ollut aiempia säästöjä, niin joutui todella ahtaalle.
Kulttuurilla on ollut valtava merkitys suomalaisen identiteetin luomisessa esim. kuvataiteessa ja musiikissa jo 1800-luvulta alkaen. Tämä ei olisi usein köyhiltä taiteilijoilta onnistunut ilman heidän opintietään tukeneita mesenaatteja.
Aika paljon puuttuisi, ellei meillä olisi vaikkapa Elias Lönnrotin keräämää Kalevalaa, Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, Mika Waltarin Sinuhe egyptiläistä ja Samuli Paulaharjun teoksia.
Monet suomalaiset kuvataiteilijat ja muusikot ovat nousseet maailmanmaineeseen ja luoneet osaltaan Suomi-brändiä, josta meidät maailmalla tunnetaan. Myös maamme itsenäisyystaistelussa kuvataiteella ja musiikilla oli suuri merkitys. Talvi- ja jatkosodassa rintamalla vierailleet muusikot toivat lohtua ja toivoa kauheuden keskelle.
Myös suomalainen kirjallisuus on hyvin arvokasta. Aika paljon puuttuisi, ellei meillä olisi vaikkapa Elias Lönnrotin keräämää Kalevalaa, Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, Mika Waltarin Sinuhe egyptiläistä ja Samuli Paulaharjun teoksia. Ilman tukea näitäkään ei olisi syntynyt.
Suomalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut voimakkaasti lukutaidon korostaminen, ja pienestä kielialueesta huolimatta meillä on myös hyvin monipuolinen ja elävä nykykirjallisuus. Onneksi kirjallisuuden tuottamiseenkin on tukea tarjolla, vaikkei riittävästi.
Ilmainen ja tasokas kirjastolaitos mahdollistaa lukemisen kaikille, samoin kuin lähes ilmainen kansanopistolaitos tuo esim. kulttuurialojen opiskelun kaikkien ulottuville! Taiteen perusopetus, joka on ainutlaatuista maailmassa, on antanut monelle vähävaraisellekin lapselle mahdollisuuden päästä kiinni musiikki- ja kuvataideopintoihin!
Itselle on vaatimattomista oloista lähteneenä ollut etuoikeus saada tutustua laajasti suomalaisen kulttuurin kirjoon, kun kulttuuri on ollut kaikkien ulottuvilla. Työväen- ja rauhanlauluja olen ollut mukana laulamassa vuosikymmeniä.
Kaustinen Suomen kansanmusiikin keskuksena on merkinnyt paljon jo ennen Pohjanmaalle muuttoamme. Kruunupyyssä asuessamme olen päässyt tutustumaan myös laajaan ja tasokkaaseen suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen musiikkitarjontaan, mm. kantrimusiikkiin, sekä Kokkolan ja Pietarsaaren vilkkaaseen musiikkielämään. Viime vuosina myös suomenruotsalainen ja suomalainen kuorolaulumusiikki on tullut tutuksi. Kokkolan ooppera oli elämys, joka oli saatu toteutettua pienellä budjetilla mutta kunnianhimoisesti ja katsojaystävällisillä lippuhinnoilla.
Suomalainen arkkitehtuuri, teollinen muotoilu ja elokuvateollisuus ovat viime vuosikymmeninä saaneet näkyvyyttä ja tunnustusta myös maailmalla. Kulttuuriviennin arvo on huomattava. Kulttuuriala työllistää enemmän suomalaisia kuin metsä- ja elektroniikkateollisuus yhteensä.