Paikallisuutiset

Stubb lähtisi ansaitsemaan arvojohtajuutta – ”Presidentti ei voi jakaa, hänen pitää yhdistää”

Pietarsaaressa vieraillut kokoomuksen presidenttiehdokas oli huolissaan perheen kissojen viihtymisestä Mäntyniemessä.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb saapui perjantaina kuin kotikentälleen, kun Pietarsaaren Campus Allegrossa oli jopa tungokseen verrattava väkimäärä vastassa.

Ähtäväläiset sukujuuret omaava Stubb vaikuttaa tilaisuuden yleisöluvun perusteella päihittävän kilpakumppaninsa ainakin näillä seuduin. Tätä edesauttaa varmasti ehdokkaan täydellinen kaksikielisyys. Niinpä vaalitilaisuuden juontajana ja haastattelijanakin toimi Pedersören kunnanhallituksen puheenjohtaja Johanna Holmäng (rkp).

Perinteiseen presidentin pelikenttään kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien kysymysten ohella Alexander Stubbilta tiedusteltiin, mitä hän ajattelee arvojohtajuudesta.

– Jos arvojohtajuuden yhden instrumentin nimeäisi, niin se on presidentin uuden vuoden puhe. Siinä presidentti ikään kuin paaluttaa, missä maailmassa mennään ja mikä hänen arvomaailmansa on.

– Mutta arvojohtajaksi ei voi itseään nimittää, vaan se pitää ansaita. Presidentti ei voi jakaa, vaan hänen pitää olla yhdistävä tekijä. Henkilö, joka pystyy keskustelemaan, kuuntelemaan ja välittämään. Jos ihmisellä on huoli maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta tai teknologian kehityksestä, siitä voidaan käydä avointa ja rauhallista keskustelua.

Pietarsaaren lukion oppilaiden kysymystä, mitä Alexander Stubb aikoo tehdä ensimmäiseksi, jos hän voittaa vaalit, ehdokas piti vaikeana.

– Lähtisin siitä, että jo ennen virkaanastujaisia ottaisin ulko-, puolustus- ja sisäministeriöltä selvää, mitä on tapahtumassa sekä eri kriiseistä, ja lähtisin siitä muokkaamaan agendaa, kuului vastauksen harmain osa.

– Suurin ongelma on, että en tiedä, miten kissamme sopeutuisivat Mäntyniemeen, Stubb kevensi.

PS:n haastattelussa Alexander Stubb piti juuri neuvoteltua Suomen ja Yhdysvaltain välistä puolustusyhteistyösopimusta (DCA) hyvin vahvasti osapuolia sitovana.

– Ihan siitä riippumatta, kuka on Yhdysvaltain presidentti, hän tulee kyllä ymmärtämään Suomen merkityksen tulppana Venäjän ja lännen välillä. Eli me tuotamme Yhdysvalloille lisäarvoa turvallisuuspoliittisena toimijana, ja sen ymmärtää Trump tai Trumpin kaltainen presidentti ja Biden tai Bidenin kaltainen presidentti, Stubb vakuutti.

Yhdysvaltain kongressissa läpiviety uunituore lakiuudistus, joka tekee maan yksipuolisen vetäytymisen Natosta mahdottomaksi, on hänen mukaan vahva viesti myös Nato-jäsenyyden sitovuudesta jatkossakin.

DCA-sopimuksen ja Nato-jäsenyyden tehokkuutta kriisitilanteissa Alexander Stubb ei käynyt vertailemaan.

– Tämä ei ole joko-tai-kysymys. Täytyy muistaa, että puolustus ja turvallisuuspolitiikka ovat harvoin nollasummapeliä. Tämä ainoastaan vahvistaa kapasiteettiamme puolustaa itseämme ja myös pidäkettä [hyökätä Suomeen].

Maanantaina allekirjoitettava ja sen jälkeen eduskunnan hyväksymismenettelyyn päätyvä DCA-sopimus mahdollistaa amerikkalaisten joukkojen, aseiden ja kaluston liikkumisen ja varastoinnin Suomen maaperällä.

Määritellyt 15 sotilaskohdetta on Stubbin mukaan valittu sotilaspoliittisesta näkökulmasta.

– Tämä tuo meille lisäpilarin kolmipohjaiseen puolustukseen, joista ensimmäinen on oma uskottava ja vahva puolustuksemme osana liittokuntaa, ja toinen on tietenkin Nato.

Stubbin mukaan alueiden käyttö ei ole yksin Yhdysvaltain omien päätösten varassa, vaan asioista sovitaan yhteistyössä Suomen kanssa.

– Tämä lisää turvallisuuttamme, ei vähennä sitä. Jokainen toimi tehdään meidän turvallisuutemme lisäämiseksi, ei niinkään Yhdysvaltain.

Alexander Stubb on kivunnut viime viikot gallupeissa jatkuvasti ylöspäin, ja on tuoreimpien yli 30 prosentin kannatuslukujen valossa selkeässä johtoasemassa.

Itse hän toteaa kahdeksatta vaalikampanjaansa käyvänä, että mielipidemittauksista ei kannata innostua eikä masentua.

– Ne ovat merkki siitä, missä ollaan menossa ja antavat voimaa kampanjointiin. Mutta tässä vaiheessa niillä ei ole yhtä suurta merkitystä kuin 28. tammikuuta, joka on se varsinainen gallup-päivä.