Paikallisuutiset
”Sivistynyt ihminen ei anna valtaa toivottomuudelle” – Pietarsaaren lukion ylioppilaiden urakka päätökseensä
Viime lauantaina valmistui Pietarsaaren lukiosta ylioppilaiksi ensimmäinen ikäluokka, joka on opiskellut syksyllä 2021 käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman mukaiset lukio-opinnot.
– Uusi opetussuunnitelma on siis saatu kokonaisuudessaan käyttöön, lukion rehtori Minna Vanhamäki totesi lukuvuosikatsauksessaan yo-juhlassa.
Koulun perinteisten tapahtumien ohella Pietarsaaren lukio järjesti viime syksynä teemailtapäivän tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.
– Se toimi myös pohjana koulumme kansainvälisyystiimin työstämälle hakemukselle Euroopan Unionin Euroscola-päivään Strasbourgiin. Hakemus tuottikin tulosta, ja 22 opiskelijaa ja kaksi opettajaa pääsi helmikuussa osallistumaan ikimuistoiseen parlamenttipäivään ja muutaman päivän retkeen Ranskan maalle.
Tekoälyn Vanhamäki kertoi tulleen jäädäkseen sekä kouluun että koko yhteiskuntaan.
– Koulun tehtävä on huomioida sen mukanaan tuomat uhkat ja mahdollisuudet. Aiheen tiimoilta on järjestetty ohjausta sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tekoälyä opetellaan käyttämään tukiälynä hyödyntämällä sitä hallitusti, oikein ja turvallisesti.
Saatatte vielä kaivata yhdessä oppimista ja opettajien läsnäoloa. Vapaus kun tuo aina myös vastuuta
Pietarsaaren lukio on osana seutukaupunkien lukioiden verkostoa työstänyt yhdessä 16 muun lukion kanssa lukiokoulutuksen laatukriteerejä ja -mittareita. Tähän hankkeeseen lukion on saanut Opetushallituksen rahoitusta.
– Pietarsaaren lukion osuus tässä verkostossa on käsittänyt lähinnä oppimista tukevan opiskelija-arvioinnin kehittämistä ja laadukkaan oppimisen laatukriteereitä. Hanke jatkuu vielä tulevan syyslukukauden. Tulevaisuudessa on tavoitteena siirtää laatutyö osaksi koulujen arkea ja lukuvuosisuunnittelua, Minna Vanhamäki sanoi.
Uusille ylioppilaille puhuessaan Vanhamäki käsitteli lähiopetuksen merkitystä.
– Nuorten lukiokoulutus on siitä hieno koulutus, että se tulee järjestää lähiopetuksena ja myös opiskelijoilla on velvollisuus osallistua opetukseen. Silloin ei yksin tarvitse selviytyä oppimisesta ja uusien asioiden ymmärtämisestä. Kaikki nämä vuodet koulun henkilökunta on ollut teitä opettamassa, ohjaamassa ja tukemassa. Uskokaa tai älkää, nyt kun suuntaatte jatko-opintoihin ja yhä suurempi määrä asioita on yksin itselleen selvitettävä, saatatte vielä kaivata yhdessä oppimista ja opettajien läsnäoloa. Vapaus kun tuo aina myös vastuuta, rehtori sanoi.
Sivistyksen määrittelyä pohtiessaan Vanhamäki siteerasi Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilän pääkirjoitusta Yliopisto-lehdestä.
”Todellinen sivistys ei ole detaljitietoa pöytätavoista, kykyä siteerata antiikin auktoreita tai hienoja sanoja. Sivistys on ymmärrystä käyttää tietoa hyvään. Se on toisten kanssa toimeen tulemista, kiltteyttä ja suvaitsevaisuutta.
Sivistys on kestäviä valintoja, vastuun kantamista nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Sivistys on asenne.
Sivistynyt ihminen ei anna valtaa toivottomuudelle. Hän näet tietää, että synkimmälläkin hetkellä asioihin voi vaikuttaa. Siksi sivistykseen ei kuulu akateemisilla laakereilla lepäily norsunluutornissa vaan aktiivinen toiminta maailmalla.”
Haasteita on aina ollut ja tulee aina olemaan. Niistä selvitään tiedon avulla ja yhdessä toimien.
Uuden ylioppilaan puheen pitänyt Kalle Rannisto kuvaili ikäluokkansa koulutaipaletta hengästyttävää vauhtia muuttuvassa maailmassa koronaviruksineen, sotineen ja maan talouden ongelmineen.
– Ei siis ihme, että meidän ikäluokkamme on tullut surullisen kuuluisaksi monella tavalla. Ikäluokassamme esiintyy muita enemmän mielenterveyden häiriöitä, masennusta ja ahdistuneisuutta, Rannisto sanoi.
– Jotkut lakkaavat panostamasta itseensä ja koulutukseensa, sillä he kokevat sen olevan hyödytöntä ja turhaa tulevaisuuden epävarmuuden takia. Miksi ponnistella, kun maailma kuitenkin tuhoutuu?
– Väärin. Sen sijaan, että me nuoret luovutamme haasteen edessä, meidän tulee yrittää entistä enempi. Haasteita on aina ollut ja tulee aina olemaan. Niistä selvitään tiedon avulla ja yhdessä toimien.
Kalle Rannisto jakoi kiitokset niin opettajille kuin kotijoukoillekin ylioppilaiden saamasta tuesta.
– Erityinen kiitos kuuluu tietysti myös ylioppilastovereille. Haluan kiittää teitä jokaista siitä hyvästä hengestä, joka luokassa on aina vallinnut. Meihin 36:een on mahtunut varsin erilaisia ihmisiä. Silti jokainen on ollut luokassamme arvostettu ja hyväksytty omine ominaisuuksineen. Tästä keskinäisestä hyväksynnästä ja kunnioituksesta saisi moni suomalaisessa yhteiskunnassa ottaa mallia, Rannisto sanoi.
