Paikallisuutiset
Seurakuntien kastepuu versoo uusia lehtiä hiljalleen
Kun kuolleille sytytetään kynttilä, kastetut saavat oman lehtensä elämänpuuhun
Pietarsaari
Pietarsaaren suomalaisessa ja ruotsalaisessa seurakunnassa viime pääsiäisenä käyttöön otettu kastepuu riisutaan lehdistä tulevana sunnuntaina ja näin annetaan tilaa uusille kastetuille. Suomalainen seurakunta on kutsunut aamukymmeneltä alkavaan sanajumalanpalvelukseen kirkkoon viime vuoden aikana kastetut vauvat läheisineen. Kauniissa tilaisuudessa kastetut saavat oman lehtensä. Ellei perhe pääse paikalle, luvataan lehti ainakin tällä ensimmäisellä kerralla lähettää paketissa kotiosoitteeseen. Ruotsalaisen seurakunnan vastaava tilaisuus järjestetään ehtoollisjumalanpalveluksena yhdeltätoista seurakuntakeskuksessa.
Kastepuuhun on ripustettu puusta valmistettuja, sydämen muotoisia vihreitä lehtiä, joihin on kirjoitettu kastetun nimi ja kastepäivä. On Siri-Ellaa, Miriamia, Asmoa ja Hugoa; tietosuoja-asetuksen vuoksi sukunimeä ei mainita.
Vihreä väri symboloi uutta elämää ja kasvua, ja muoto rakkautta. Ajatuksena on, että kun kuolleille sytytetään kynttilä, kastetut saavat omat lehtensä elämänpuuhun.
Lehti ripustetaan oksille silloin kun kirkossa ilmoitetaan lapsen kastamisesta seurakunnan jäseneksi. Puisia vihreitä lehtiä on oksille versonut pääsiäisestä lukien vuoden loppuun kaikkiaan 96. Enemmistö niistä, tai 63, on ruotsalaisen seurakunnan, loput 33 suomalaisen. Mahtuisi oksistolle huomattavasti enemmänkin. Ja jos reiät, johon lehti ripustetaan, sattuisivat loppumaan kesken, niitä porataan lisää.
SeurakuntapastoriJenny Kärki kuvaa kuinka kastepuu konkreettisesti muistuttaa seurakuntalaisia kiittämään jokaisesta uudesta seurakuntalaisesta, ottamaan hänet ja hänen perheensä seurakuntayhteyteen rukouksin.
Mikäli perhe on paikalla kastettujen nimiä luettaessa jumalanpalveluksessa, voi perhe itse käydä ripustamassa lehden puuhun.
– Lehden voi käydä laittamassa myös vaikkapa vanhempi sisarus, kummi, isovanhemmat.
Kastettujen lasten määrä on laskenut huomattavasti Pietarsaaren suomalaisessa seurakunnassa. Esimerkiksi vuosina 2002-2017 se oli korkeimmillaan vuonna 2002, jolloin kastettiin 89 lasta. Vähiten kastettuja oli kyseisellä ajanjaksolla vuonna 2017, jolloin määrä laski ensi kertaa alle 40:n; kastettuja oli 34. Alhainen määrä selittyy osin suomenkielisten määrän vähenemisellä sekä nimenantojuhlan yleistymisellä.
– Kastetilaisuus järjestetään usein seurakunnan tiloissa, joskus kotona, harvoin kirkossa. Pientä kasvua on havaittavissa siinä, että avioliiton siunaamisen yhteydessä on kastetilaisuus.
– Kastejuhla on kaunis tilaisuus, jossa päivän sankari on usein puettu suvussa kulkevaan kastemekkoon, usein paikalle tuodaan myös suvussa kulkeva kastemalja sekä pieni liina, jolla kastettavan lapsen pää kuivataan, Jenny Kärki kuvailee.
Kastepuun hillitty sävy noudattaa vuonna 1732 valmistuneen Pietarsaaren kirkon värejä. Kastepuun on valmistanut artesaani Juha Isosomppi, suomalaisen seurakunnan entinen kirkkoherra.
Oma lehti kastepuuhun
Kastepuu otettiin Pietarsaaren suomalaisessa ja ruotsalaisessa seurakunnassa käyttöön viime pääsiäisenä. Siitä lukien aina yksi lehti on ripustettu oksille kun kirkossa on ilmoitettu lapsen kastamisesta seurakunnan jäseneksi. Lehtiä kertyi yhteensä 96.
Kasteen sunnuntaina 13.1. puu riisutaan lehdistä ja nimikkolehdet annetaan vuoden aikana kastetuille. Näin annetaan myös tilaa uusille kastetuille.
Lehden vihreä väri symboloi uutta elämää ja kasvua, muoto - sydän - rakkautta.
Kastepuun on valmistanut artesaani Juha Isosomppi.