Paikallisuutiset
Radan seutuville voisi tulla vaikka mitä – Siikaluodon alikulku nostaa sen lähialueet parrasvaloihin: Ilmari Heinonen painottaa, että kaikki lähtee tontti- ja elinkeinopolitiikasta
Ilmari Heinonen tunnetaan kotikaupungissaan Pietarsaaressa etenkin kaupungin taannoisena asemakaava-arkkitehtina. Nyttemmin hän on yhä eläkkeeltä käsin autellut kaupunkia kaavoitusasioissa, mutta esittää mielipiteitään kuntalaisena ja Pietarsaaren kokoomuksen aktiivina.
Paraikaa vireillä olevan uuden kaupunginjohtajan rekrytointiprosessin Heinonen näkee erinomaisen tärkeänä.
– Mistä saisimme tänne kaupunginjohtajan, joka lähtee edistämään yritystoimintaa ja saa tänne työpaikkavetoa, Heinonen kysyy.
– Se on kaikkein tärkein kysymys, nyt ei voida hakea mitään hallinnollista kotitonttua, hän jatkaa.
"Jos elinkeinokehitystä ei saada ylöspäin, niin voidaan unohtaa tällaiset Siikaluodon rakentamiset."
Heinonen kertoo näkemyksiään Pietarsaaren linja-autoaseman seudun suuressa avaruudessa eli sijainnilla, jonka ympäristössä hän näkee valtavasti mahdollisuuksia. Siikaluodon alikulun avautuminen lisäksi nostaa aluetta paremmin näkyville kaupunkilaisten arjessa.
Mahdollisuuksien toteutuminen on Heinosen mukaan riippuvaista kaupungissa harjoitetusta politiikasta.
– Koulu- ja päiväkotiasiat on saatu hienoon kuntoon eli se puoli on tavallaan hoidettu. Nyt pitäisi lähteä tekemään yrittäjämyönteistä tontti- ja elinkeinopolitiikkaa ja sitä on ihan pakko ryhtyä toteuttamaan seuraavan kaupunginjohtajan toimesta, Heinonen listaa.
– Jos elinkeinokehitystä ei saada ylöspäin, niin voidaan unohtaa tällaiset Siikaluodon rakentamiset.
Siikaluodon massiivisissa ja teollisuushistoriaa henkivissä kiinteistöissä ja tonteilla voisi olla vaikka mitä.
– Toki siellä onkin yritystoimintaa, mutta aluehan on jos nyt ei ihan Skatan kokoinen niin siihen suuntaan. Asuntoja alueelle voisi rakentaa vaikka kuinka pitkän ajan tarpeisiin.
Kauppiaankadun alkupäähän eli käytännössä keskustaan ja samalla Siikaluodon alikulun tuntumaan kaupunki on kaupungin kiinteistöosakeyhtiö Ebba päättänyt rakentaa kaksi vuokrakerrostaloa. Kehitys miellyttää Heinosta, joka muistuttaa tiiviyden olevan Pietarsaarelle vahvuus.
– Mitä enemmän saadaan keskustaan asuntoja, sitä elävämmäksi keskusta tulee. Tässä on kaksi asiaa, jotka ovat melkein samoja eli asukkaat ja asiakkaat. Aika hyvin olemmekin saaneet keskustaan asuntoja rakennettua.
Puheena olevista taloista tullee eläkeläisvoittoisia. Omistusasuntojakaan keskustasta hankkivat eivät yleensä ole nuorta väkeä.
Tyypillinen muutto tapahtuu niin, että ikäihmiset haluaisivat siirtyä esimerkiksi rintamiestalosta keskustaan. Taloon on saattanut kertyä isompaa korjaustarvetta.
– Sille rintamamiestalolle pitäisi löytyä ostaja, Heinonen huikkaa.
– Tämä on se dilemma eli että miten kaupunki kehittyy ylipäätään!
Mikäli kysyntää ja sen myötä arvoa vanhoille taloille olisi helpottuisi ikäihmisten muutto helpompaan elämään ja keskustan palvelujen äärelle. Kysynnän syntyä kaupunki taas Heinosen mukaan voisi – arvaatte oikein – ruokkia oikeanlaisella politiikalla.
Pietarsaaren keskustan elinvoiman yllä lepää nyt pandemiankin varjo.
– Saa nähdä, miten kivijalkakaupat selviävät, kun ostotottumukset menevät netin suuntaan, Heinonen pohtii.
Jos hetkeksi unohdetaan sekä korona että Pietarsaaren synkät väestöennusteet ja katsellaan bussiaseman seutuvilla ympärille mielet avoinna, niin mitä Heinonen näkee?
– Tähän saisi kaksi ehkä noin neljäntuhannen neliön liiketonttia, hän arvioi katse radanvarren joutomaata kiertäen.
– Nämä maat olisi kaupungin kannattanut jo aikaa sitten hankkia valtiolta. Tokmanni olisi voinut tulla tähän.
Bussiaseman käytössä olevan asfalttikentän avaruuden puolestaan huomaa, kun asiantuntija siitä huomauttaa.
– Pietarsaaren bussiliikenteen tarpeisiin riittäisi pienempikin tila, kun se olisi oikein toteutettu.
Uuden uljaan alikulun lähitienoon rähjäisyyteen voisi vaikuttaa strategisen tason poliittisia linjauksia pienemmilläkin työkaluilla.
Esimerkiksi suojellun veturitallin alennustila ihmetyttää kaupunkilaisia. Talli sijaitsee Citymarketin tontilla eli Keskon mailla.
– Tallin hirsinen osa on suoranainen timantti, koska nuo tapasivat helposti palaa aikoina, jolloin vetureista lensi kipinöitä. Suojelupäätös ei tule sen osalta poistumaan ja mitä enemmän se mätänee, niin sen kalliimmaksi tulee korjata, Heinonen tuumaa.
Heinonen tietää, että julkisella vallalla on halutessaan työkaluja puuttua moiseen tilanteeseen.
– Mikäli korjauskehotukset eivät tehoa, niin yhteiskunta voi viime kädessä panna rakennuksen kuntoon ja laskuttaa omistajaa.