Paikallisuutiset
Pohjanmaalla löydetty geenimuutos suojaa diabetekselta: "Avaa mahdollisuuksia lääkekehitykselle diabeteksen estämiseksi tai hoitamiseksi"
Tapio Lehtinen
PIETARSAARI (KP)
Diabeteksen jaottelussa on perinteisesti tunnistettu kaksi eri tyyppiä: nuoruusiän eli ykköstyypin ja aikuisiän eli kakkostyypin diabetes.
Suomalaisruotsalaisen tutkimuksen mukaan diabetesta ei olekaan vain kahta, vaan viittä eri tyyppiä.
Niiden taudinkuvat eroavat toisistaan lääkehoidon ja ennusteen suhteen.
– Diabeteksen diagnoosi on perustunut sadan vuoden ajan vain verensokerin mittaukseen, huomauttaa tutkimusjohtajaLeif Groop.
Uudessa jaottelussa on otettu huomioon verensokerin lisäksi painoindeksi, ikä ja neljä eri laboratoriotestiä.
– Uuden jaottelun pohjalta voidaan tehdä hienostuneempia hoito-ohjelmia, Groop selvittää.
Kakkostyypin diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä sairauksista Suomessa ja maailmalla.
Botnia-tutkimus on vuodesta 1990 lähtien tutkinut ja seurannut diabetesperheitä Närpiön, Maalahden, Mustasaaren, Pietarsaaren ja Vaasan alueilla.
Tutkijat ovat pystyneet kehittämään mallin, joka pystyy ennustamaan 90 prosenttia tulevista kakkostyypin diabeetikoista.
– Uusi malli on huomattavasti parempi kuin nyt käytössä olevat mallit, sanoo Meilahden sairaalan endokrinologian klinikan osastonylilääkäriTiinamaija Tuomi.
Tutkimuksesta saatu aineisto on ollut mukana geenitutkimushankkeissa, joissa on tunnistettu jo satoja diabetesriskiin vaikuttavia geenimuunnoksia.
Pohjanmaalla esiintyvä sinkinkuljetusproteiinin geenimuunnos on herättänyt tutkijoissa erityistä mielenkiintoa.
Tämän geenimuunnoksen on todettu suojaavan ihmisiä diabetekselta.
Tuomen mukaan kyseessä on "kiva" geenimuunnos, koska sillä ei ole tunnettuja haittavaikutuksia.
Sinkinkuljetusproteiinin geenimuunnos on harvinainen Pohjanmaallakin, koska se on vain 0.22 prosentilla väestöstä.
Geenimuunnoksen on todettu tehostavan insuliinin esihormonin muuntumista insuliiniksi ja siten parantavan haiman insuliinineritystä.
– Geenimuunnos avaa mahdollisuuksia lääkekehitykselle diabeteksen estämiseksi tai hoitamiseksi, sanoo Tuomi.
Pohjanmaalla aloitettiin laaja diabetes-tutkimus vuonna 2004.
Tutkimukseen osallistui noin 5 000 henkilöä eli 7 prosenttia alueen väestöstä.
Tutkimuksessa kerättiin laajasti tietoa elämäntavoista, ruokavaliosta, fyysisestä kunnosta, aineenvaihdunnasta ja perimästä.
Viime vuosikymmenellä diabetes todettiin 6,3 prosentilla Pohjanmaan väestöstä.
Seurantatutkimuksessa vuosina 2010 - 2014 jopa kymmenellä prosentilla väestöstä todettiin diabetes.
Peräti neljäsosalla tutkituista ilmeni poikkeavia sokeriarvoja.
Toukokuussa Pohjanmaalla aloitettiin toinen seurantatutkimus, johon kutsutaan tutkimukseen jo aiemmin osallistuneet henkilöt.
Samassa yhteydessä tutkimukseen etsitään uusia osallistujia 18-30 -vuotiaiden joukosta.
– Näin saamme luotettavaa tietoa diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän siirtymisestä yhä nuorempiin ikäryhmiin, sanoo Tuomi.
Tyypilliset diabeteksen oireet
Virtsanerityksen lisääntyminen, jano, tahaton laihtuminen, väsymys.
Nämä oireet ovat tyypin 1 diabeteksessa yleensä voimakkaita.
Tyypin 2 diabeteksen oireet voivat olla salakavalia ja jäädä siksi huomaamatta pitkäksi aikaa.
Diabeteksen oireeet aiheutuvat siitä, että vereen kertyy liikaa sokeria jos elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa.
Lähde: Diabetesliitto