Paikallisuutiset

Pietarsaarelaisnuoret kärkisijoille ääneen lukemisessa – kieliin suhtaudutaan intohimoisesti

Pietarsaarelaisnuoret onnistuivat huhtikuussa eräässä varsin eksoottisessa kilpailulajissa, nimittäin ääneen lukemisessa.

Pietarsaaren lukion opiskelijat Laura Peltoniemi ja Wilma Keituri sekä Jakobstads gymnasiumin Julia Grankulla toivat kotikaupunkiinsa värisuoran mitaleita, kun Helsingissä kisattiin ranskan ja saksan kielten lukemisessa ääneen.

Peltoniemi nappasi ykkössijan ranskan lausumisessa, Keituri sijoittui hopealle saksassa ja Grankulla pronssille niin ikään saksan ääntämisessä.

Sangen tuoreeseen lajiin osallistuttiin nyt Pietarsaaresta ensimmäistä kertaa.

– Tätä on järjestetty pari–kolme kertaa vasta, eli aika uudesta kilpailusta on kyse, kertoo koko kolmikkoa saksan ja ranskan kielissä opettava Sonja Smedlund gymnasiumista.

Kisan järjestävät Suomen koululaisille maiden kieltä ja kulttuuria Suomessa edistävät Goethe-instituutti ja Institut français de Finlande.

Laura Peltoniemi kertoo alkaneensa kiinnostua ranskan kielestä seitsemännellä luokalla, duolingo-sovelluksen avulla. Miksi juuri ranska?

– Oikeastaan ihan muuten vain. Selasin sovellusta ja valitsin ihan sattumalta kielen. Siitä se vaan jäi mukaan, Peltoniemi kertoo.

Lukiossa hän on nyt opiskellut ranskaa kaksi vuotta. Voiton hän arvioi tulleen ahkeran treenaamisen kautta.

– Harjoittelimme opettajan kanssa aika kauan. Mietimme pieniä asioita, kuten miten tietyt sanat ja lauseet kuuluu ääntää. Harjoittelin tekstiin eläytymistä.

Opettaja Smedlund toteaa lisäksi, että tärkeää oli harjoitella ranskan kielen intonaatioita – suomi kun tapaa olla melko tasaista jollotusta. Kisavälineenä Peltoniemellä oli Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi.

Yleisesti ääneen lukemisen taito on hyvä hallita tulevaisuudessa.

Saksan kieli valikoitui Wilma Keiturille ikään kuin suvun perintönä.

– Äitini ja isosiskoni ovat opiskelleet saksaa, ja olen ollut aina tosi kiinnostunut kielistä. Seiskaluokalla tarjottiin valinnaisaineina saksaa ja venäjää, ja saksa tuntui minulle luontaisemmalta.

Treenaatteko äidin kanssa yhdessä?

– Itse asiassa me puhutaan pääasiassa saksaa kotona päivittäin, Keituri naurahtaa.

Julia Grankullankin saksan valinta tulee perheen sisältä.

– Perheeni on matkustanut usein Saksaan, ja siskoni opiskelee sitä myös. Pidän ylipäätään kielistä, ne ovat kiinnostavia, Grankulla sanoo ja myöntää heti perään, että esiintyminen kyllä jännitti.

Kaikki pitävät kilpailua hyvänä esiintymiskokemuksen kartuttajana.

– Siinä pääsi vähän heittäytymään mukavuusalueensa ulkopuolelle. Yleisesti ääneen lukemisen taito on hyvä hallita tulevaisuudessa, Wilma Keituri sanoo.

– Ääneenlukeminen auttaa keskustelemisessakin. Itse aion muuttaa joskus Ranskaan. Siellä kielitietämys ja puhuminen tulee olemaan todella hyödyksi, Laura Peltoniemi kertoo.

– Ammatikseni aion opiskella juridiikkaa. Muuten unelmoin siitä, että saan matkustaa mahdollisimman paljon, Julia Grankulla toteaa tulevaisuuden haaveistaan.

Wilma Keiturille kielet ovat tärkeitä eivät yksin koulussa, vaan yleisesti.

– Minua kiinnostaisi oppia ne kaikki! Uskon kyllä jatkavani yliopistossa kielten opiskelua. Katsotaan sitten, mihin se vie.