Mielipiteet

Pentti Silvennoisen mielipidekirjoitus: Ei vain leivästä!

Kirjoittaja on Keski-Pohjanmaan kulttuuriliiton puheenjohtaja Pietarsaaresta.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan asukkaat ovat olleet iloisia, että uusia yrityksiä sijoittuu ja syntyy alueillemme. Samalla päivästä toiseen nousevat arviot siitä, kuinka paljon uusia ammattinsa osaavia työntekijöitä tarvitaan.

Onko tämä totta vai kangastusta? Sen aika näyttää.

Jo roomalaiset hallitsijat ymmärsivät, että kansaa hallitaan ”leivällä ja sirkushuveilla”. Nykyaikaisesti sanottuna työllä ja viihtyvyydellä. Työ on varsin selkeä käsite, mutta viihtyvyys on epämääräisempi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaikki viime vuosikymmenien työelämän tutkimukset tuovat esille, että palkka ei ole kaikkein tärkein tekijä ihmiselle työpaikassa tai työpaikkaa vaihtaessa. Suurempia tekijöitä ovat työkaverit ja viihtyvyys työssä ja vapaa-aikana.

Työpaikan ilmapiirin luo työnantaja ja työntekijä itse. Vapaa-ajan viihtyvyys puolestaan luodaan julkisen hallinnon ja ns. kolmannen sektorin sekä yritysten kautta, itse ihminen keskipisteenä.

Tuhansien työpaikkojen avautuminen uusiin yrityksiin ja julkiselle sektorille on haasteellista alueille, joilta tähän asti väki on vähentynyt. Kuten tiedetään työ on vain osa ihmisen elämää. Mistä muusta alueen vetovoima koostuu?

Pietarsaaren eri kulttuuritoimijat ja -opiskelijat järjestivät runoprojektin vuonna 2018. Kirjoittajan mielestä kulttuuri on keskeinen työkalu ihmisten osallistumiseen ja viihtyvyyteen. Kuva: Pirkko Högkulla

Jos työntekijätarve ei ole vain kangastusta, niin mitä on kuultu alueidemme julkiselta sektorilta vetovoimatekijöiksi ja viihtyvyyden aikaansaamiseksi. Hiljaista on ollut.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kouluja suljetaan, kuntien talousarvioita yritetään supistaa, terveydenhoitojonot pitenevät. Nämä ovat lehtien palstoilla jokapäiväisiä uutisia. Onko tulevaisuuteen uskovia kuntapäättäjiä vai vain supistajia?

Ihmisen elämä on kiinni pienistä asioista. Työikäinen lapsiperhe kiinnittää huomiota kaikkein eniten asumiseen, lasten ja nuorten mahdollisuuteen käydä koulua paikkakunnalla eli mitä oppilaitoksia on; toisaalta onko alle kouluikäisille päiväkotipaikkoja lähellä. Löytyykö lapsille, nuorille ja aikuisille harrastusmahdollisuuksia? Millaisia seuroja toimii ja mitä henkisen kulttuurin mahdollisuuksia on. Onko aikuisille mahdollisuuksia jatkokoulutukseen?

”Leivän” lisäksi täytyisi valmistautua luomaan pohjalaisalueille jonkinlainen alueellinen tai paikallinen strategia ja toimintasuunnitelma. Tämä siksi, että koko Suomessa käydään jo nyt kiivasta kamppailua hyvistä muualta tulevista työntekijöistä. Samalla on ajateltava, miten pidetään kiinni nykyisistä työntekijöistä.

Jos hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut hoidetaan huonosti, voi myös olla vaikea löytää uusia työntekijöitä Suomesta tai kauempaa. Kaikille kolmelle palveluryhmälle on mahdoton löytää tarkkaa rahallista arvoa.

Ekonomisti, professori Sixten Korkman kirjoitti taannoin, että kulttuurin arvo on mittaamaton. Toinen toteamus häneltä oli, ettei kulttuuri ole vain menoerä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet ratkaisevat suuren osan ihmisten työn ulkopuolisista tarpeista. Niiden taloudellinen merkitys on vain 1 - 2 % kuntien ja valtion talousarvioissa! Mutta väitän, merkitys on paljon, paljon suurempi kaikille ja kaiken ikäisille.

Valitettavasti kulttuurin kirjosta ja määrästä tingitään ja sitten ihmetellään, että ihmiset muuttavat pois, vaikka on hyvä työpaikka. Leipä ei riitä täyttämään nykyihmisen elämää.

Osa kulttuurista luodaan julkisella rahoituksella, osa vapaaehtoistyönä tai yritystoimintana. Osa meistä haluaa olla kulttuurin kuluttajia/kokijoita, osa haluaa olla mukana tekemässä kulttuuria.

Kulttuuri eri muodoissaan lisää maakuntien taloudellista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia, kuten monet tutkimukset osoittavat. Se lisää ihmisten ja yritysten toimintaedellytyksiä ja viihtymistä. Kulttuuri on keskeinen työkalu ihmisten osallistumiseen ja viihtyvyyteen.

Kulttuuri hyvin hoidettuna lisää taloutta ja viihtymispalveluja, jotka eri tulevaisuustutkijoiden mielestä lisääntyvät vapaa-ajan, digitalisoinnin ja robotisoinnin myötä.

Jos hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut hoidetaan huonosti, voi myös olla vaikea löytää uusia työntekijöitä Suomesta tai kauempaa. Kaikille kolmelle palveluryhmälle on mahdoton löytää tarkkaa rahallista arvoa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä