Paikallisuutiset

Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen on syntyperäinen eteläpohjalainen – hänen mielestään Keski-Pohjanmaa on osoittanut uudistuskykynsä Etelä-Pohjanmaata paremmin

Jaakko Pukkinen ei ehkä nuorena miehenä ollut varsinainen lukutoukka, mutta hieman varttuneemmalla iällä alkoi opintie kiinnostaa. CV:hen on kertynyt monenmoista kurssia ja tutkintoa.Puhumattakaan erilaisista luottamustehtävistä, joista tunnustuksena hän sai puolitoista vuotta sitten kunnallisneuvoksen arvonimen.Pohjimmiltaan tämä Isonkyrön poika on kuitenkin palomies. Seitsemän viime vuotta on vastannut korkeimpana viskaalina Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastustoimesta.

Iso mies, leveä eteläpohjalainen puheenparsi, kokoomuslainen kunnallisneuvos, maanpuolustusaktiivi, jolle vuoden 1918 konflikti ei ole sisällissota eikä kansalaissota. Vapaussota se on.

Tarvitaanko muka muuta lopulliseen analyysiin? Itseään perin juurin täynnä oleva eteläpohjalainen, joka keskinkertaista yrittäessäänkin tuppaa yleensä priimaa pukkaamaan?

Johtopäätös tietysti houkuttelee, mutta ei vastaa haastattelusta syntynyttä todellista mielikuvaa. Jämpti ja jämerä vaikutelma tästä 57 vuotta sitten Isossakyrössä maatilan pojaksi syntyneestä Jaakko Pukkisesta toki välittyy.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Puheessa kuitenkin esiintyy yleensä monikon eikä yksikön ensimmäinen persoona. Jos ei sananmukaisesti, henki on tämä. Vaikkapa jos kysytään päättyneen kesän heittämää haastetta Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselle. Toki samassa paineessa olivat käytännössä kaikki maan 22 pelastuslaitosta.

Pahimmillaan metsää, peltoa ja turvesoita syttyi palamaan siellä, täällä ja samanaikaisesti. Pakahduttava helle ja saharamainen kuivuus petasivat punaiselle kukolle kaikkien aikojen kesän kiekua.

Se oli aikamoinen testi?

– Oli! Ihan siliällä sydämellä voi sanoa, että oli se testi! Kyllä siinä itsekin vain toisella kankulla istui, mutta hyvin meni. Todella hyvin meni. Pelastustoimen kaikki tahot ovat olleet tarpeellisia. Huolto, johtaminen, vakituiset, vapaaehtoiset... 24 tuntia vuorokaudessa, kaikki.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pelastusjohtajakin vastasi puhelimeensa lomaltaan, jos esimerkiksi media tarvitsi lisätietoja. Ei ehkä tyrmistyttävä yllätys, että kyllähän se usein niitä kaipasi.

Moni palomieskin keskeytti lomansa, kun tilanne tuntui sitä vaativan. Ei käskystä, vaan enemmänkin kutsumuksesta.

– Siitä on kysymys! Pelastustoimen arvothan ovat "inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti". Minusta tämä kesä on mitannut arvoihin sitoutumista hieman – tai reilustikin – yli sataprosenttisesti.

Kun pelastusjohtaja näin lausuu, kiitos menee Timo Jutilan filosofian mukaisesti koko joukkueelle. Jokaiselle pelastajalle ja heidän urakointinsa mahdollistaneille huoltoväelle, joista iso osa oli ja on palokuntanaisia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

"Pelastusjohtaja, kunnallisneuvos ja yhteiskunnallisten asioiden seuraaja." Näin menee Jaakko Pukkisen itsestään laatima esittelyteksti pikaviestipalvelu Twitterissä.

Mittavan ansioluettelon perusteella ei sovi ihmetellä, että pelastusjohtaja tosiaankin on kunnallisneuvos. Yhteiskunnallisia asioita taas tulee tutkailtua niin meiltä kuin muualta. Haastattelupäivän aamuna takana ovat Ruotsin vaalit, joita Pukkinen seurasi yömyöhään. Tuloksen jäljiltä muuten tarvittaisiin jonkinlaista poliittista pelastusjohtajaa umpisolmun aukaisemiseksi.

Vaan sepä nyt on ruotsalaisten ongelma. Kesän ilmestyskirjamaisia piirteitä sisältäneisiin metsäpaloihin Pohjanlahden toisella puolella suomalaiset pelastajat antoivat apua, mutta vaaleja seuranneesta poliittisesta pätsistä saavat Svea-mamman pojat ja tytöt selvitä ihan itse.

Palataan vielä pitkään kuumaan kesään vuosimallia 2018. Ei tiitterinkään palokuntalainen – oli sitten vakinaista väkeä tai sopimuspalokuntalainen – ehdi olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa. Pahimmillaan olisi pitänyt olla kolmessakin.

– Meillä riitti porukka. Koko ajan mietittiin, missä sitä porukkaa on ja käytettiin koko laitoksen resursseja.

Erityiskiitokset Pukkinen antaa Luodon, Pietarsaaren ja Bosundin sopimuspalokuntalaisille, jotka toimivat ikään kuin reservinä. Rannikolla kun oli sentään hieman kosteampaa eikä paloja syttynyt yhtä tiuhaan tahtiin kuin hieman sisempänä Suomea.

– Priorisointi on hoidettu sillä tavalla, että jos joltakin asemalta lähdetään hälytykseen, se täytetään kauempaa. Ei jätetä yhtäkään aluetta tyhjäksi. Tämä on sellaista palapelin rakentamista, että aina pystytään keikka hoitamaan.

Pukkinen viittaa priorisoinnilla toimittajan ei välttämättä niin korkeatasoiseen kysymykseen, pitikö hälytyksiä panna jossain vaiheessa tärkeysjärjestykseen?

Hieman tarkemmin (tai ylipäätään) ajatellen yhden hälytyksen laittaminen toisen edelle on mahdotonta. Eihän etukäteen voi tarkasti jos lainkaan tietää minkälaisesta hädästä kohteessa on kyse.

– Juuri näin! Kaikki hälytykset ovat tärkeitä. Priorisointi hoidetaan sillä tavalla, että pidetään aina valmius kunnossa. Jos esimerkiksi Kannuksen asema on tyhjänä, sinne saatetaan siirtää Pietarsaaren VPK:n miehet hoitamaan Kannuksen hälytyksiä.

Opittiinko jotain viime kesästä?

– Opittiin. Varmasti suurin oppi oli, että meillä pelasi huolto hyvin. Me tarvitsemme huollon 24/7. Jos meillä on esimerkiksi laajassa maastopalossa operatiivista toimintaa kaksi, kolme päivää, huollon pitää pelata. Niin muonitus-, polttoaine- kuin kalustohuollon.

Huollon merkitystä alleviivasi tietysti itse kesä, jonka hellepäivien määrä hipoi kaikkien aikojen ennätystä. Palojen sammuttaminen jo sinällään on tietysti kuumaa ja hikistä puuhaa. Tilannetta ei yhtään helpottanut ilman lämpötila, joka rikkoi heinäkuun jälkipuoliskolla jatkuvasti kolmenkympin rajan.

Kuinka ainutlaatuinen päättynyt kesä oli?

–  Kyllä voi sanoa, että se oli historiallisesti ainutlaatuinen. Hellepäivien lukumäärä kertoo minkälainen kesä valtakunnassa oli. Niin myös Keski-Pohjanmaalla.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen tontilla suurin yksittäinen palo oli toukokuun lopussa. Kaustisella paloi turvetuotantoalueella vajaat 50 hehtaaria.

Yksi iso asia viime kesänä – tai viime kesänäkin – oli yhteistyö. Kynnys yhteistyöhän naapurien kanssa on matala tai paremminkin kynnystä ei ole.

– Meillä on Jokilaaksot, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa naapureina. Kaikkien alueiden kanssa tehdään työtä ristiin. Me saamme apua ja annamme apua silloin kun sitä tarvitaan.

Tässäkin touhussa pätee usein käytetty iskulause, joka ehkä on kliseistynyt, mutta pitää silti paikkansa: yhdessä olemme vahvempia.

Vaan nyt ei ole enää kesää jäljellä. Syksy sateineen ja tuulineen on alkanut painaa päälle eikä otteestaan enää irti päästä. Maastopalot nyt ainakin ovat pomminvarmasti hellittäneet. Asiaan väistämättä palataan taas ensi keväänä ja kesänä. Toivoa sopii, että ei ihan samalla volyymillä kuin tänä vuonna.

Ensi keväänä maahan kasataan huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen uutta hallitusta. Se voi heijastua myös pelastusjohtajan arkeen.

Siihen nimittäin on kuulunut maakuntauudistuksen valmistelu. Vuoden 2004 alusta asti tasavallassa voimassa ollut jako 22 pelastusalueeseen muuttuu maakuntajakoiseksi. Uudessa, uljaassa rakenteessa 18 maakuntaa siis hoitaa pelastustoimenkin itse. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen kohdalla se tarkoittaa mm. sitä, että Pietarsaari, Luoto ja Kruunupyy siirtyvät osaksi Pohjanmaan maakunnan pelastustointa.

Maakuntauudistus on "hyppyyttänyt" Jaakko Pukkista kerran jos toisenkin nykyisistä väistötiloista seurakuntakeskuksen kolmannesta kerroksesta yritystalo Evaldiin pohtimaan ja suunnittelemaan Keski-Pohjanmaan maakuntauudistusta.

Isolla kirkollakin on käyntejä piisannut. Tapahtui nimittäin maakuntauudistukselle mitä hyvänsä, pelastustoimessa tapahtuu siitä riippumatta.

– Meillä on uusi hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA) tulossa näillä näppäimillä. Isoja testejä ajetaan tällä viikolla. Siinä on henkilöstölle iso koulutusprojekti. Kenttäjohtojärjestelmään on tulossa uutta, pelastuslaitoksille tulee turvallisuusverkko sekä suuria tietoturvamuutoksia. Kaikki on isossa muutoksessa.

Maakuntauudistushan on osa tunnettua lehmänkauppaa, jossa...

– Tuohon en ota kantaa, Pukkinen keskeyttää ja nauraa päälle.

OK, mutta kaikessa poliittisen realismin raadollisuudessa saattaa käydä niin, että maakuntauudistus ei sittenkään toteudu Sipilän–Orpon mallin mukaisesti. Jos esimerkiksi seuraavan hallituksen pääministerinä on Antti Rinne.

Turhauttaisiko se kaiken tehdyn työn jälkeen?

Kysymys on suora, mutta Pukkisen vastaus lähestyy sitä pienen kaarroksen kautta.

– Suomalainen pelastustoimi tulee joka tapauksessa muuttumaan.  Pelastuslaitosten kehittämistarpeet ovat kuitenkin niin pinnalla – tulee lainsäädännöllisiä muutoksia, yhteistoiminnalla on vahvistamistarpeita. Suomalainen pelastustoimi ei tule olemaan vuonna 2020 samanlainen kuin vuonna 2018.

Kävi maakuntauudistukselle siis kuinka hyvänsä.

Eli. Se vastaus:

– Ei se turhauttavaa ole.

Tämä selvä.

Sitä paitsi ihan paikallistakin, valtakunnan poliittisten tuulien katveessa olevaa, askaretta Pukkisella on ollut. Jos kaikki paperit saadaan pelastusjohtajan tavoitteen mukaisesti valmiiksi lokakuun aikana, urakkatarjoukset Kokkolan uudesta paloasemasta pyydetään loppuvuoden aikana. Tammikuu olisi valitusaikaa. Sen jälkeen rakentajat pääsisivät hommiin.

– Menee väistämättä kevättalvelle, Pukkisen arvio rakentamisen aloittamisesta on.

Sisäilmaongelmista kärsinyt henkilöstö toimii nyt kahdessa paikassa. Miehistö parakeissa ja hallinto seurakuntakeskuksessa.

Kahdessa paikassa toiminen aiheuttaa omat hankaluutensa tai nykykielellä "haasteensa". Sinänsä seurakuntakeskuksen vuokratilat ovat Pukkisen mukaan erinomaiset.

– Tiloinahan nämä ovat aivan loistavat. Täällähän on nyt kokonaisvaltaista pelastusta, hän naurahtaa.

Niinpä. On tarjolla sekä maallista että taivaallista. Sananmukaisesti täyden palvelun pelastustalo...

Reippaat seitsemän vuotta. Onhan siinä jo riittävästi aikaa nähdä erot eteläpohjalaisuuden ja keskipohjalaisuuden välillä.

Kysytään kuitenkin ennen sitä. Onko Jaakko Pukkinen nyt viisseiskana eläkevirassa?

– Varmaan olen aika lailla. Pysyn varmaan pelastusalalla.

Hmhh... tarkennetaan. Siis oletko nyt eläkevirassa pelastusjohtajana?

– En pysty sanomaan tällä tietämyksellä, tällä oletuksella ja tällä arvaamisella minkälainen on pelastustoimen hallintojärjestelmä vuonna 2025.

Mutta oli se mikä hyvänsä, pelastusalan hommissa aiot olla?

– Näissä hommissa kyllä. Vaikka eihän sitä tiedä mihin maailma riepottaa.

Aloitit nykyisessä virassa toukokuussa 2011. Onko missään vaiheessa kaduttanut, että tulit hakeneeksi Keski-Pohjanmaalle (ja yksimielisesti valituksi)?

– En ole katunut. Paljon on ollut tekemistä ja paljon on vielä tehtävää.

Palokuntalainen Pukkinen on ollut teini-ikäisestä lähtien, "viidellä vuosikymmenellä". Monenlaista tehtävää on työuralle jo mahtunut. Pelastus ja turvallisuus ovat avainsanat jokaisessa pestissä.

Aikamiehenä on kirjaviisauskin maistunut. Erinäistäkin tutkintoa ja kurssia on Pukkinen suorittanut ja käynyt.

– Jäi lukioaikana vähän vajavaiseksi opiskelu, hän naurahtaa.

Vaikka Pukkisella on ollut päätöidensä ohella luottamustehtäviä hirmuinen määrä, vapaa-ajan harrastuksillekin on aikaa löytynyt. Maanpuolustustyö niistä yhtenä.

Moottoripyöräily sen sijaan on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Päättyneenä ajokautena kilometrejä kertyi vain kolmisensataa ("ei siis mitään"), mutta vuosituhannen alussa parhaimpina kesinä meni kymppitonnikin rikki.

Kohtuullisen jymäkkä on Pukkisen menopelikin. Triumph Rocket III on 2,3-litrainen massiivinen kaksipyöräinen, joka vaatii puikkoihinsa ihan aikamiehen.

Nyt sitten vihdoinkin eteläpohjalaisuuden ja keskipohjalaisuuden eroihin.

– Minusta Keski-Pohjanmaa on osoittanut uudistuskykynsä paremmin kuin Etelä-Pohjanmaa. Etelä-Pohjanmaa ei esimerkiksi saa Soiten tapaista kuntayhtymää aikaiseksi.

Soiten perustamisessa oli omat taktisetkin syynsä. Veto- tai ehkäpä paremminkin työntöapua tuli myös ministeritasolta. Esimerkiksi keskustalaiselta perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta. Yhtä kaikki, Soite polkaistiin hämmästyttävän nopeasti pystyyn.

– Soiten perustaminen on ollut tässä maakuntauudistuksessa hatunnoston arvoinen suoritus. Se loikka yllätti tehokkuudellaan, Pukkinen suitsuttaa.

Kaiken taustalla on huutava pakko. Siltä ei pääse pakoon valtakunnan mikään kolkka.

Pukkinen viittaa väestötieteellisiin faktoihin. Harmaitten pantterien suhteellinen osuus Suomen väestöstä lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla. Vaikka työuria kuinka pidennetään, hoivapalveluiden rahoitus on äärimmäisen vaikea yhtälö tulevina vuosikymmeninä.

– Meidän on pakko muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja tehostaa kunnallisten palveluiden tuottamista. Jos tätä putkea ei saada kuntoon, kunnilta loppuvat rahat. Etelä-Pohjanmaa ei ole päässyt tässä puusta pitkään. Siellä kateus on voimakkaampaa kuin Keski-Pohjanmaalla.

Keskipohjalaisuuteen liitetään yleensä – eikä vailla perusteita – vaatimattomuus. Usein liiallinenkin itsensä vähättely ja nöyristelyä lähentyvä nöyryys. Eteläpohjalaisuuteen taas ei todellakaan.

– Etelä-Pohjanmaallakin on Siperia vastassa. Siellä ollaan niin itsellisiä, että halutaan pitää loppuun saakka kiinni epätodellisesta tulevaisuudesta.

Tuo on muuten Isonkyrön mieheltä vahvasti sanottu.

– Jos pidetään kiinni vanhasta, tulevaisuus on epätodellinen. Se vain on näin.

Ehkä se vaatimattomuus ja nöyryys sitten on myös hyve. Siinä mielessä, että tulevaisuus on helpompi nähdä... todellisena.

FAKTA

Jaakko Pukkinen

Syntynyt vuonna 1961

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastusjohtaja. Toimii tämän vuoden loppuun saakka Suomen pelastusjohtajien puheenjohtajana.

Opinnot: Ylioppilas Isonkyrön lukio 1981, teknikko Seinäjoen teknillinen oppilaitos 1986, pelastustoimen päällystötutkinto 1994, toimitusjohtajakurssi 1996, pienyrittäjien mentorointiohjelma 1998, johtamisen opintoja Vaasan yliopistossa 2002, johtamisen erikoisammattitutkinto 2004, insinööri, amk, 2003, osaamisen johtamisen ylempi amk-tutkinto 2009.

Päätehtävät: Pohjanmaan Pelastusalan Liiton toiminnanjohtaja 1992–2001, Isonkyrön kunnan palopäällikkö 2001–2003, Pohjanmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö ja Pohjanmaan pelastuslaitoksen palomestari 2004, Pohjanmaan pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö 2005–2008, Atria Suomi Oy:n työsuojelupäällikkö 2008–2009, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö 2009–2011, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastusjohtaja 16.5.2011 alkaen.

Kunnalliset luottamustehtävät (kokoomus): Isonkyrön kunnanvaltuuston varajäsen 1985–1992, jäsen 1993–2002 ja 2005–2017, Isonkyrön kunnanhallituksen jäsen 1989–1990, 1991–2002, varajäsen 2005–2008, puheenjohtaja 2009–2017, 1. varapuheenjohtaja 2017–

Lukuisia muita alueellisia ja valtakunnallisia luottamustoimia, mm. Lakeuden Maanpuolustajain hallituksen puheenjohtaja.

Sotilasarvo: sotilasmestari

Arvonimi: Kunnallisneuvos 2017

Harrastukset: Lions-toiminta, palokuntien vapaaehtoistoiminta, metsästys, moottoripyöräily (Triumph Rocket III).

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä