Paikallisuutiset

Pedersören kirkon tuntumassa oleva oikeustalo on rakennettu 1700-luvun lopulla ja ainoana Suomessa alkuperäisellä paikallaan

PIETARSAARI

Pedersören käräjätalomuseo seisoo kirkonmäellä Pietarsaaressa, missä naapurikunnan kirkkokin nykyisin sijaitsee. Punainen käräjätalo on Suomen vanhimpia säilyneitä ja ainoa, joka on alkuperäisellä paikallaan.

– Rakennuksen piirustukset on aikanaan hyväksynyt Kustaa III, museoyhdistyksen varapuheenjohtaja Maria Lunabba mainitsee. Saman tyyppisiä virastotaloja oli päätetty rakentaa eri puolille tuolloista Ruotsi-Suomi -valtakuntaa. Isompia ja pienempiä.

Rakennus on tehty vuosina 1787-1788 Tukholman yli-intendenttiviraston piirustusten mukaan. Piirustukset ovat 1700-luvun lakikirjoissa ja määrittelevät, millaisia virastojen piti olla. Rakentaminen uskottiin Östensöstä olevalle rakennusmestari Johan Klubbille.

– Käräjätalo on ollut käytössä vuoteen 1967 saakka. Sittemmin se siirtyi seurakunnan omistukseen ja siellä oli alkuaikoina jotain toimintaa. Pitkään se oli tyhjillään ja seurakunta käytti sitä varastona, museoyhdistyksen sihteeri Agneta Ström-Hakala kertoo. Seurakunta on myös pitänyt huolta kiinteistöstä.

– Keskustelu käräjätalosta tuli ajankohtaiseksi Anna-Maja Henrikssonin ollessa oikeusministerinä.

– Vuonna 2013 perustimme yhdistyksen, jonka tarkoituksena on säilyttää käräjätalo museona ja esitellä sen miljöötä yleisölle. Sitä kohtaan on ollut hyvin paljon kiinnostusta.

Käräjätalossa on suuri osa alkuperäisestä kalustuksesta. Käräjähuoneessa on tuomarin pöytä ja tuoli, joka on muita istuimia suurempi ja hienompi. Molemmat ovat korokkeella. Lisäksi on mm. 12 lautamiehen tuolia, koristeellisia nekin.

Erityinen kaluste on vankka, kolmella lukolla varustettu käräjäarkku, josta on tiloissa vain kuva. Arkku on kaupunginmuseolla säilytettävänä. Siellä on siihen asianmukaiset tilat.

Arkussa kuljetettiin lakikirjoja, oikeuden asiakirjoja ja muita tärkeitä papereita. Tuomari tuli muualta. Asiakirjat kulkivat hänen mukanaan.

Talossa on nimismiehen huone ja toinen kansliahuone. Lisäksi on pieni keittiö ja asuinhuone. Asuintilat ovat olleet tilapäisessä käytössä, pysyvää asukasta niissä ei ole ollut.

– Entinen museonjohtaja Guy Björklund oli kesäharjoittelijana 1970-luvun alkupuolella täällä. Hän luetteloi kaiken, mitä käräjätalo sisältää. Niin huonekalut, esineet ja kaiken muun, Agneta Ström-Hakala toteaa.

Hän myös piirsi mallit listoituksista ja muista yksityiskohdista, samoin tuoleista. Tiedot on kirjattu yhteen dokumenttiin. Arkkitehti Anders Höglund on puolestaan tehnyt oman selvityksensä rakennuksesta.

Yhdistys järjestää yleisölle kesäaikaan mahdollisuuden tutustua rakennukseen ja sen sisustukseen. Tilat ovat olleet avoinna Jaakon Päivillä ja samoin nyt. Tänä vuonna avoimet ovet ovat 25. - 27.7., klo 12 - 16.

Viime vuonna tiloissa esitetty Wava Stürmerin kirjoittama, paikallisesta 1800-luvun oikeuskäsittelystä kertova teatteriesitys kiinnosti niin, että esitykset myytiin loppuun hetkessä. Käräjäsaliin mahtuu näyttelijöiden ohella vain 50 katsojaa.

Nyt näytelmä esitetään uudestaan 7.-9. syyskuuta. Näytöksiä on viisi ja tarkemmat ajat ja lippujen varausohjeet näkyvät käräjätalomuseon nettisivuilla. Sieltä löytyy myös paljon tietoa museon historiasta.

Yhdistys järjestää niin ikään kerran vuodessa asiantuntijaluennon. Viime vuonna luennoitsijavieraana oli professori Dan Frände. Teemana oli Rikos ja rangaistus.

Anita Salmi