Paikallisuutiset

"Pedersören kirkko on aivan erityinen" – Seppo Kokkoniemi muutti eläkepäivillään Pietarsaareen ja on tehnyt tietokirjan jossa suurinta osa näyttelee Pedersören kirkko

Suomenkielinen tietokirja Pedersören kirkosta, Purmon kirkosta ja Kristiinankaupungin vanhasta kirkosta eli Ulriika Eleonoorasta. Kirjoittajana on Haapavedellä työuransa tehnyt ja Nivalasta kotoisin oleva kuvataiteen maisteri, joka on puolisoineen muuttanut Pietarsaareen vasta vanhemmilla päivillään.

Seppo KokkoniemenKolme kirkkoa – kolme vuosisataa on monessakin mielessä tapaus ja pietarsaarelainen kulttuuriteko. Ytimessä on tietysti kiehtova ja hienosti kuvitettu kirja itse, mutta mistä innostus ja idea juuri tähän aiheeseen?

– Ideana on esitellä ruotsinvallan ajan pääkirkkotyypit. Pedersören kirkkohan on alunperin keskiaikainen kivikirkko noin vuodelta 1500, sehän oli aluksi normaali keskiaikainen pitkäkirkko. Se malli periytyi vielä uskonpuhdistuksen jälkeiseen aikaan ja Kristiinankaupungin vanhaan kirkkoon, joka on noin vuodelta 1700.

– Purmon kirkko [joka valmistui 1700-luvun lopulla] taas on ristikirkko ja nämä siis ovat ne ruotsinvallan ajan kirkkojen kolme päätyyppiä.

Kirkot eivät saa kirjassa aivan tasapuolista kohtelua, sillä Pedersören kirkko valtaa 176-sivuisessa teoksessa tilaa yhtä paljon kuin kaksi muuta yhteensä.

– En tiedä kannattaako tätä laittaa lehteen, mutta onhan Pedersören kirkko aivan erityinen, Seppo Kokkoniemi sanoo.

Sovimme, että voi laittaa. Huomiohan pitää paikkansa, eikä asian ääneen sanominen ole muilta upeilta kirkkorakennuksilta pois.

Tässä kohtaa joku voi jo ihmetellä, että eikö Pedersören kirkko kuitenkin ole alkumuodossaan rakennettu jo 1200-luvulla. Kirkon päätyyn kun on alunperin 1700-luvun lopulla maalattu vuosiluku 1250.

– Nykytiedon mukaan kirkko valmistui keskiajan lopulla eli vuoden 1500 tienoilla, Kokkoniemi kertoo.

Vallan mahdollista on, että samalla paikalla on aiemmin ollut puukirkko, johon aiempi vuosiluku voisi viitata.

Vanha Pedersören kirkko joka tapauksessa on, vanha ja mahtava. Entisiä roomalaiskatolisia kirkkoja on Suomessa aktiivikäytössä enää vähän.

Seppo Kokkoniemi kertoo pyrkineensä kansantajuiseen lähestymistapaan. Tieteellisistä julkaisuista tuttuja lähdeviitteitä ei ole, lähdeluettelo kylläkin.

Menneiden aikojen kansantajuistaminen toteutuu teoksessa myös kuvataiteen kautta. Kokkoniemen varmat linjat ja taiten käytetyt värit herättävät henkiin esimerkiksi alkuperäisen kirkkotyömaan, keskiaikaisen messun Pedersören kirkossa ja kirkkotaidetta tehneen kuvanveistäjän työssään.

Rakennekuvat puolestaan osoittavat esimerkiksi, miten kirkon alkuperäinen kattorakenne keskiaikaisella ammattitaidolla tehtiin.

Kuvia katsellessa herää kirkko uudella tavalla henkeen sitä jo monesti ihailleellekin. Ammattimies tekee kuvilla kunniaa ammoisille ammattilaisille.

Oma ja joillekin pietarsaarelaisille henkilökohtaisen sukutaustan takia läheinen lukunsa on sitten Purmon kirkko. Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa III hyväksyi vuonna 1771 Purmon kappeliseurakunnan perustamisen. Purmolaiset argumentoivat oman kirkon tarvetta muun muassa sillä, että ähtäväläiset olivat moisen jo saaneet.

Ongelmia aiheutui aluksi siitä, että riittävän hyvää tukkipuuta ei kiitos tervanpolton tahtonut löytyä. Rakentaminen kuitenkin pääsi lopulta vauhtiin ja Kokkoniemi kuvaa tuonkin prosessin informatiivisin piirroksin ryyditettynä. Työkalutkin – kuten piilu- ja poikkikirves, napakaira ja vara – esitellään.

Purmon kirkko samoin kuin Purmo ylipäätään sijaitsee maakunnallisillakin mittapuilla arvioiden valtaväyliltä sivussa, mutta tämä kirja innostaa sielläkin käymään.

Seppo Kokkoniemen Kolme kirkkoa – kolme vuosisataa -kirjaa on Pietarsaaressa ostettavista Pietarsaaren Kirjakaupassa ja lainattavissa kirjastosta.