Paikallisuutiset
Paljolti anopin ansiosta on Aaltosen perheessä vielä lankapuhelin
Liittymä aiotaan pitää niin pitkään kuin mahdollista, vaikka sen käyttö on vähäistä.
Pietarsaari
Skatassa asuvaJukka Aaltonen (69) vaimoineen ovat yksi niistä 6 000 tuhannesta Pietarsaaren puhelinlaitoksen yksityisasiakkaista, joilla on kotonaan yhä lankaliittymä. Toki suurin osa puheluista tehdään kännyköillä, mutta Aaltosen perheessä perinteisellä puhelimella on vissi funktio.
– 91-vuotias anoppini soittaa omasta lankaliittymästään joka ilta tasan kello 22. Hän soittaa mieluummin lankaliittymästä toiseen, vaikka hänellä on ollut hätätapauksia varten kännykkä jo kymmenisen vuotta. Mutta muutakin hyötykäyttöä löytyy silloin, kun oma kännykkä on hukassa jossain päin taloa. Pystyy soittamaan ja paikallistamaan kapulan. Lankapuhelin ei ole koskaan hukassa.
Aaltonen myöntää, että mobiilipuhelin tekee elämästä helpompaa tiettyyn pisteeseen saakka.
”Mutta minulle riittää kännykkä, jolla pystyy vastaamaan ja soittamaan puheluita sekä lähettämään ja vastaanottamaan tekstiviestejä.” Jukka Aaltonen
– Olimme tuossa hiljattain Helsingissä, enkä ottanut kapulaa mukaan lainkaan. Pärjäsi vuorokauden vallan helposti ilmankin.
Joskus tulee kuitenkin Aaltosenkin rimpautettua lankapuhelimesta, lieneekö nostalgian hakemista.
– Itse en juurikaan soita muuta kuin kännykällä, koska se on helpompaa. Joskus tulee kuitenkin soitettua tutulle, jolla itsellään on lankaliittymä.
Aaltonen muistaa nuoruuden aikojaan, jolloin kotitalossa oli puhelin. Puhelinnumerokin on vielä tuoreessa muistissa: 41613.
Isäni ei koskaan vastannut puhelimeen, että ”Aaltosella”, vaan 41613. Puhelimen käyttö oli hyvin säännösteltyä, emmekä me äidin kanssa saaneet lörpötellä joutavanpäiväisiä asioita. Puhelut piti tehdä isältä salaa. Silloin oli myös soittoajat, koska tietyille ystäville ei voinut soittaa milloin tahansa.
Ensimmäisen kosketuksen kannettavaan puhelimeen Aaltonen sai työpaikassaan maanmittauslaitoksella. Uusi tapa soittaa ja vastaanottaa puheluita oli kauheaa.
– Kotonakin olin viimeinen, joka hankki kännykän. Aika teki tehtävänsä. Mutta minulle riittää kännykkä, jolla pystyy vastaamaan ja soittamaan puheluita sekä lähettämään ja vastaanottamaan tekstiviestejä.
Pietarsaaren seudun puhelinlaitoksen (JNT) myyntipäällikköNina Riska vakuuttaa, että yhtiöllä ei ole minkäänlaisia suunnitelmia ajaa lankapuhelinverkko alas. Mutta näin jo tehdään. Suomessa oli 2007 vielä 1,2 miljoonaa lankaliittymää, kun niitä nyt on enää 136 000. Viimeksi Telia Finland ilmoitti lakkauttavansa lankapuhelinpalveluiden tarjoamisen tämän vuoden aikana.
– Meillä on ydinalueellamme Pietarsaaressa, Luodossa, Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä noin 6 000 lankapuhelinliittymää, eikä ole nähty tarvetta luopua niistä. Useimmat ovat ikä-ihmisiä, mutta internetin kautta toimivan IP-palvelupuolelta löytyy kyllä nuorempiakin asiakkaita, jotka käyttävät lankapuhelinta valokuitukaapelin välityksellä. Lankaliittymien määrä vähenee kuitenkin tasaiseen tahtiin, Riska sanoo.
Riska arvelee, että asiakaskunnassa on sellaisia, joilla on ainoastaan lankaliittymä. Heille lankapuhelin on tuttu ja turvallinen.
– Olen kuullut, että vanhemmat ihmiset vierastavat nykypuhelimia hipaisunäyttöineen ja kuuluvuus on perinteisessä puhelimessa parempi.
Miten käyn lankapuhelujen taksojen, jos liittymät vähenevät jatkuvasti, mutta verkkoa pidetään kuitenkin yllä?
– En usko, että lankapuhelujen hinnat siitä nousisivat. Kuparikaapeleiden kautta kun surffaillaan netissä ja samassa linjassa ovat myös lankapuhelut. Niin kauan kun asiakkaita lankapuolella on, linjat pysyvät auki, Riska kertoo.
Suomessa on noin 9,5 miljoonaa mobiilipuhelinliittymää, mutta niiden määrän kasvu on pysähtynyt. Puhuminen ja viestittäminen on siirtymässä vahvasti Internetin ilmaisiin sovelluksiin, kuten WhatsAppiin ja Facebookin Messengeriin.
– Kyllähän viestittäminen on menossa enemmän ja enemmän internetiin, onhan se nähty. Yritykset silti käyttävät yhä perinteisiä liittymiä.
Asiakkaille ei ole enää tarjolla ilmaisia puhelinluetteloita, niin kuin oli aiemmin. Ei edes lankaliittymän omistajille.
– Jokainen marraskuu tulee meille aina kyselyjä, että mistähän sen puhelinluettelon voi hakea. Meillä ei ole enää luetteloa, jonka voisimme jakaa asiakkaillemme.
– Vaihtoehtona on soittaa numerotiedusteluun tai etsiä netin kautta.
Yhtä kaikki, yksi on ainakin varmaa. Lankapuhelin toimii ilman virtaa, kännykkä ei.
Puhelin Suomessa
Metallitehtailija Johan Nissinen myi puhelimia marraskuusta 1877 alkaen Helsingissä Annankatu 28 sijainneessa patentti- ja agentuurikonttorissaan. Hän myös rakensi vuonna 1877 Suomen ensimmäisen puhelinlinjan tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Jo vuonna 1887 soitettiin ensimmäinen puhelu Pietarsaaressa.
Vuodenvaihteessa 1877–1878 kokeiltiin puhelinyhteyksiä Helsingin lennätinkonttorilta Porvooseen ja Tampereelle. Ääni kuultiin, mutta hyvin heikkona.
Ensimmäinen automaattikeskus tuli Helsinkiin vuonna 1922. Seuraavina vuosikymmeninä paikallispuhelut automatisoitiin vähitellen kaikilla paikkakunnilla.
Vuonna 1971 avasi nykyisen Telian edeltäjä Posti- ja lennätinlaitos autoradiopuhelinverkon (ARP), joka oli Suomen ensimmäinen matkapuhelinverkko. Vuosina 1981–1982 aloitti toimintansa ensimmäinen pohjoismainen matkapuhelinverkko NMT. Se toimi uudemman GSM-verkon rinnalla, kunnes se lakkautettiin tarpeettomana vuonna 2002.