Paikallisuutiset

Pietarsaaren museon uusi Tempus-näyttelyhalli avautuu

Avajaisnäyttelynä esitellään menneiden aikojen huvilaelämää Pietarsaaressa ja muualla Pohjanmaalla.

Pietarsaaren museolla on heti toukokuun alkuun tarjota kaksikin uutuutta kulttuurinnälkäisille. Huvilaelämää on näyttely koko Pohjanmaan mutta varsinkin Pietarsaaren huvilakulttuurista, joka kukoisti 1840 - 1950-luvuilla lähinnä porvariston rantatonteilla.

Siitä on jäljellä enää hyvin vähän, sillä kaupungin ja teollisuuden kehityksen myötä esimerkiksi Alholman rikas huvilakulttuuri on kadonnut lähes täysin ja rannat ovat saaneet muuta käyttöä.

Tempus-hallin suuret ikkunat avautuvat sisäpihalle kohti museon pihapiiriä. Avajaisia juhlivat Pietarsaaren museolta Sara Johansson (vas.), Carola Sundqvist, Jeanette Edfelt, Johanna Enroth ja Jarmo Jutila sekä nimettömäksi jäänyt vapaa-ajankalastaja veneineen. Kuva: Pentti Höri

Varsinainen ja odotettu uutuus on näyttelyhalli Otto Malminkadun varrella. Vuosikymmeniä Nygårdin verstaana tunnettu entinen korjaamorakennus on vihdoin saatu peruskorjattua ja muutettua moderniksi näyttelytilaksi, joka on saanut nimekseen Tempus.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Museolle tämä tulee tarpeeseen, sillä nyt valtaosa sen näyttelyistä ja toiminnasta on saatu kätevästi naapuritonteille, ja raja-aitoja on voitu sananmukaisesti purkaa.

Myös yleisö tulee todennäköisesti viihtymään alueella.

– Pihalle tulee ensi kesänä viheralue pöytineen ja tuoleineen. Alue on avoin kaikille kaupunkilaisille. Tänne voi vaikka ottaa eväät mukaan ja tulla syömään, museonjohtaja Carola Sundqvist kertoo.

Koko kortteli avautuu aivan eri tavalla sisältäpäin, sillä jatkossa avataan myös kulkuyhteys After Eightin tontille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tempuksen salaisuus on sisätilojen monipuolinen muunneltavuus, joten siellä voi järjestää tarvittaessa useampia pieniä näyttelyjä. Nyt hallin ovat vallanneet huvilat. Kuva: Pentti Höri

Tempus-hallista on tehty lähes rajattomasti muunneltava liikuteltavine väliseinineen. Valaistus ja ilmastointi vastaavat tämän päivän tarpeita.

Muunneltavuuden takia paikka sopii myös pienemmille näyttelyille, joita voi olla pari-kolmekin yhtäaikaa. Salissa on av-laitteistoa, joten siellä on mahdollista järjestää luentoja.

Pietarsaaren kaupunki sai kolmisen vuotta sitten 150 000 euron avustuksen verstashallin muokkaamiseen kulttuuritilaksi.

– Kesti kuitenkin viime vuoteen saakka, ennen kuin pääsimme töiden kanssa vauhtiin. Yhden vuoden aikana on tapahtunut valtavan paljon. Olemme erittäin iloisia, että kaupunki on satsannut tähän omaa rahaansa myös. Se merkitsee todella paljon toiminnallemme, Sundqvist kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Muutostöille on tullut hintaa yhteensä noin 600 000 euroa.

Museomestari Jarmo Jutila on nikkaroinut näyttelytilaan minikokoisen huvilan, jonka piirteitä on haettu vanhoista porvarishuviloista. Kuva: Pentti Höri

Menneiden aikojen huvilaelämästä kertova näyttely on rakennettu yhteistyössä Vaasan kaupunginmuseoiden kanssa. Vaasasta on lainattu osa näyttelytarpeistosta ja kuvista.

– Meillä Pietarsaaressa on myös aika paljon omaa materiaalia. Olemme keskittyneet Alholmaan, Östanpåhon ja Hällöreniin, museoamanuenssi Jeanette Edfelt kertoo.

Alueilla oli omat profiilinsa. Alholma edusti sikariporrasrannikkoa, jonka komeissa huviloissa kesäasusteli laivanvarustajia, muita liikemiehiä ja merikapteeneita perheineen. Bisnes houkutti lähelle satamaa.

– Kalastus- tai metsästysmökkejä sinne ei koskaan rakennettu. Varsinkin laivanvarustajilla oli hyvä olla alueella. Wilhelm Schaumanilla oli Alholmassa sokeritehdas, sikuritehdas ja saha. Hän pystyi asumaan mökillään koko kesän ja tehdä töitä huvilaltaan käsin, Carola Sundqvist sanoo.

Huvilarivistöä asuttivat sekä sukulaiset että liikekumppanit. Ajan myötä Alholmaa valtasi yhä enemmän teollisuus, ja yhtä lukuunottamatta nämä kesäpalatsit ovat hävinneet.

Östanpån puolella mökkiasutus oli hieman vaatimattomampaa, ja siellä monella huvila-asukkaalla oli kytkentöjä maatalouden harjoittamiseen.

Museomestari Jarmo Jutila on rakentanut halliin eräänlaisen pienoismallin 1800-luvun porvarishuvilasta.

– Suunnittelin sen 3D-tekniikalla, ja jotain yksityiskohtia otin tietenkin vanhoista porvarishuviloista, Jutila sanoo.

– Se on rakennettu 80-prosenttisesti kierrätetystä puusta, joten sen voi purkaa ja käyttää materiaalit uudelleen.

Näyttelyn ja samalla Tempus-hallin avajaisia vietetään keskiviikkona 3.5. klo 18. Paikka on avoinna sen jälkeen tiistaista sunnuntaihin klo 12 - 16.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä