Paikallisuutiset

Metsä harveni Kilisaaressa - pimeille tonteille luvassa valoa

Kaupunki kaatoi asukkaiden toiveesta puita tiheäksi kasvaneella viheralueella ja siisti uusia rakentajia odottavia tontteja.

Pietarsaari

Kaupungin toimeenpanemat hakkuut Kilisaaressa Papinvirrantien ja Aurinkomäentien viheralueella saatiin päätökseen joulun alla. Korkeita puupinoja ja risukasoja on vielä odottamassa pois kuljetusta teiden varsilla.

MetsätalousinsinööriRoland Sundfors kertoo, että parin hehtaarin alueella on tehty lähinnä puuston harvennuksia. Myös uusia asukkaita odottavia vapaita tontteja on raivattu ja siistitty.

– Pohjoispäästä on otettu pieni alue kokonaan paljaaksi, koska siellä oli paljon lahoa riskipuuta.

Tällaisessa toimenpiteessä viheralueella on sosiaalinen arvo, joka on vaikuttanut. Harvennuksia ei tehty taloutta ajatellen.

Hakkuut on toteutettu asukkaiden toivomuksesta.

– Yhdessä asukkaiden kanssa on päätetty ja yhdessä mietitty, että näin paljon harvennetaan.

Asia on ollut tapetilla useita vuosia.

– Tilanne on suoraan koskettanut noin kolmeakymmentä tonttia. Papinvirrantielle ja Aurinkomäentielle saadaan jatkossa enemmän valoa niin, että voidaan viljellä puutarhoissa. Puhetta on ollut aurinkopaneeleidenkin asennuksesta ja ne tarvitsevat valoa.

Harvempi puusto vähentää niin ikään hyttysongelmia kun enää ei ole vankkaa metsätonttia reunaan asti, jolloin pääsee paremmin tuulemaan. Jäljelle jääneillä puilla on vastaavasti nyt enemmän valoa ja tilaa kasvaa.

– Harventaahan pitää tarpeeksi, jotta tiheän metsän läpi tulee valoa ja että järjestyy työskentelytilaa itse puiden kaadolle.

– Tonttien reunalle ei taas voi jättää puita, jotka kaatuessaan ulottuisivat talliin tai taloon, Roland Sundfors huomauttaa.

Viheralue tonttien välistä kulkevine leveine polkuineen on kilisaarelaisten suosima ulkoilupaikka.

– Totta kai osa asukkaista reagoi maiseman muuttuessa. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta eri näkökantoja yritetään ottaa huomioon. Alueella on edelleen myös metsää luonnontilassa.

– On kuitenkin tärkeää, ettei kenenkään tarvitsisi ainakaan elää ahdingossa peläten talon tai autotallin päälle kaatuvaa puuta, joka on valmiiksi kallellaan omalle tontille päin, Sundfors toteaa.

Varsinaisesta metsänhoidosta ei Sundforsin mukaan ole kyse Kilisaaren metsikön harvennuksissa.

– Harvennuksia ei tehty taloutta ajatellen, että saadaan rahaa ja tuottoa. Tuottohan kattaa juuri ja juuri menot. Monitoimikonetta työssä käytettiin siksi, että kun on kyse viheralueesta pitää myös risut kerätä pois. Energiapuuna korjaaminen säästä kustannuksia kun ei tarvitse karsia ja kerätä risuja erikseen pois.

– Tällaisessa toimenpiteessä viheralueella on sosiaalinen arvo, joka on vaikuttanut.

– Ihmiset eivät viihdy kun eivät saa valoa pihoilleen, kuvailee Roland Sundfors.

Harvennettu metsikkö on iältään noin 80 vuotta. Joukossa kasvaa yli satavuotiaitakin puita.

– Metsänhoidon näkökulmasta aiemmin määriteltiin, että kaadetaan ja laitetaan uutta kasvamaan kun metsä on noin satavuotiasta. Avohakkuun osalta metsälaissa säädettiin rajaksi 100-120 vuoden ikä.

– Nykyään ei enää määritellä ikää, vaan on uudistusvelvoite. Käytännössä se taas tarkoittaa, että nuorempia metsiä hakataan paljaiksi, Roland Sundfors toteaa.

Yksi hakkuiden toteutumisesta iloitseva asukas onBjarne Strengell.

– Minun puolestani olisi voitu kaataa enemmänkin. Sanoin heti, että oman talon takaa saa kaataa kaikki puut.

– Olemme asuneet Papinvarrentiellä vuodesta 1998. Alussa puut olivat matalia ja valoakin pääsi pihalle. Puiden kasvaessa on viime vuosina joka puolella pimeää syksystä kevääseen. Kesällä auringon ollessa korkeimmillaan on tontille päässyt valoa, Bjarne Strengell kertoo.

– Nyt tullaan saamaan takapihalle valoa ja aamuauringon paistetta etupihalle.

Länsinummella on odotettavissa vastaavanlaisia hakkuita. Roland Sundfors kertoo, että Länsinummella on pari viheraluetta, joissa on vastaava tilanne. Vankka metsä tonttinaapurina.