Mielipiteet

Marita Salmun mielipide: ”Kyllä joku hoitaa” – tämänkin asian

Kirjoittaja on Pro Pietarsaaren kaupunginvaltuutettu.

Ennen eduskuntavaaleja Pietarsaaressakin oli liikkeellä tulisieluja, jotka melko voimallisesti vaativat uuden suomenkielisen koulun rakentamista Pursisalmen tontille. Valtuuston suomenkielisten ryhmien kesken tuntui vallitsevan harvinainen yksimielisyys. Asiasta päättäminen siirrettiin ”vaalien jälkeiseen aikaan” ja nyt ovat vaateet vaienneet. Hectorkin lauloi jo aikoinaan: ”On helppoa hiljainen olla ja tyytyä puolikkaisiin ja luopua vain sovinnolla, kun vahvemmat vaativat niin.” Tällä hetkellä ”vaatimus” on valinta Oxhamnin ja Etelänummen välillä.

Kouluverkkoa on vatvottu suuntaan ja toiseen jo ikuisuus. Silti tuntuu, että päätöstä ollaan aina tekemässä kiireen kanssa ja ratkaisuvaihtoehdoiksi nousee esityksiä, joita ei pitänyt olla tai ottaa käsittelyyn. Jos siis vaihtoehtoja edelleen on ”jemmassa”, niin eikö pitäisi pysähtyä toteamaan muuttunut tilanne niin kaupungissa kuin maailmallakin.

Oppilasmäärät ovat olleet vähenemässä, mutta ne ovat nousseet siksi, että meille on tullut paljon lapsia myös Ukrainasta. Voimmeko nyt rakentaa vain ”omia” lapsia varten? Ukrainan tilanne on epäselvä. Lapset voivat joutua käymään koulua täällä pitkään; ehkä jopa jäävät tänne pysyvästi.

Pietarsaaren valtuusto hyväksyi vuosi sitten uuden strategian, jonka mukaan kaupunki ottaa käyttöön päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin. Olen ehdottanut aiemmin ja ehdotan nyt vielä kerran, että kouluasiasta tehtäisiin ”kaikkien vaikutusarvioiden äiti”, eli katsottaisiin vielä kerran asian kaikki vaihtoehdot kaikilta mahdollisilta näkökannoilta ja tehtäisiin päätös vasta sitten.

Ei riitä, että laskeskellaan eri rakennusten hintoja ja katsotaan liikennettä koulun kulmalla. Koulussa pitää olla tilaa toimia niin sisällä kuin ulkonakin, tilojen pitää olla tarkoituksenmukaiset. Koulumatkan pitää olla turvallinen kulkeepa sinne jalan, pyörällä tai kuljetettuna. Täyttääkö tuo kuljetusrumba kaupungin tavoitteet kestävälle kehitykselle? Miten koulujen sijoittuminen asuinalueisiin nähden vaikuttaa kaupungin haluttavuuteen muuttokohteena?

Monet kysymykset vaatisivat vielä tarkempaa läpikäyntiä ennen kuin uusia ehdotuksia kouluratkaisuksi puistellaan hihasta, varsinkaan raatihuoneen rappusilla tai pienessä piirissä suljettujen ovien takana. Itselläni ei ole kouluun tulijoita, joten olen avoin eri vaihtoehdoille, kunhan perusedellytykset lasten oikeuksien kannalta ovat kunnossa.

Kuka tämän asian päättää? Aktivoitukaa lasten vanhemmat (ja isovanhemmat?) kertomaan, mitkä ovat ne hyvät vaihtoehdot ja mikä niistä paras toteutettavissa oleva! Eikä opettajien näkemyksiäkään kannata vakan alle jättää.