Paikallisuutiset

Mahtipontisia ja maanläheisiä asioita kirjastossa – Pietarsaari on yksi kuudesta kunnasta, joissa kokeillaan kansanvaltafoorumia

Leif Storbjörk, Päivi Rosnell ja Tiina Pelkonen kansanvaltaisesti sohvalla, kameran takana Paulina Peltomaa.
Leif Storbjörk, Päivi Rosnell ja Tiina Pelkonen kansanvaltaisesti sohvalla, kameran takana Paulina Peltomaa. Kuva: Kristian Sundqvist

Kansanvalta, yhteiskunnallinen vuoropuhelu, polarisaatio, osattomuus, barrikadit, yhteiskunnan instituutiot, Suomen menestystarina. Moiset käsitteet hyppäävät ensi riveillä silmiin, kun tutustuu Pietarsaaren kirjastossa tiistaina avatun kaksikielisen kansalaisareenan taustamateriaaleihin.

Nopeasti käy myös ilmi, että Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran koordinoimassa hankkeessa ovat lisäksi mukana ainakin oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö, eduskunnan puhemiesneuvosto, eduskunnan kirjasto, Yleisten kirjastojen neuvosto, Suomen kirjastoseura, Euroopan komission Suomen edustusto, Nuorisovaltuustoliitto ja Kuntaliitto.

Pietarsaari on yksi kuudesta kunnasta, jossa hanke nyt etenee niin sanottuun pilotointivaiheeseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Toivottavasti jaksoit lukea tänne saakka tai hyppäsit luettelot yli. Suurten sanojen ja mahtavien instituutioiden takaa paljastuu nimittäin pyrkimyksiä, joista voisi Pietarsaaressa olla oikeasti iloa.

"Tämä on demokratiaprojekti ja edustaa tulevaisuuden kirjastoa." Leif Storbjörk Kirjastojohtaja

– Miten saisimme politiikan lähemmäksi kuntalaisia ja tavalliset ihmiset osallistumaan itseään koskeviin asioihin? Sitä me yritämme tällä hankkeella nyt tehdä, sanoo Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston rehtoriPäivi Rosnell.

– Tämä on demokratiaprojekti ja edustaa tulevaisuuden kirjastoa, näkee kirjastojohtajaLeif Storbjörk.

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, mutta samalla kaikki muutkin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tämä on kirjasto ja kirjasto on kaikille, alleviivaa Storbjörk.

Käytännössä kansalaisareena toimii sekä fyysisenä että digitaalisena vuorovaikutusalueena. Fyysinen toimipiste löytyy kirjaston pääsisäänkäynnin tuntumasta.

– Tässä konseptissa ei ole niinkään henkilökuntaa ja asiakkaita, vaan ollaan kansalaisia kaikki, Storbjörk sanoo.

Verkossa tai kasvotusten - koronatilanteen ehdoilla - on tarkoitus käydä keskusteluja, lähettää ja vastaanottaa videotervehdyksiä tai esimerkiksi lainata poliitikko. Siis mitä?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Foorumin työkaluihin kuuluu malli, jossa kansalainen pääsee keskustelemaan päättäjän kanssa jostain mieltä askarruttaneesta asiasta. Projekti nakkaa palloa myös vaikuttajien suuntaan.

– Poliitikkojen pitäisi olla kansalaisten suuntaan aktiivisia vaalien välilläkin, Storbjörk katsoo.

Kansalaisfoorum käynnistyi verkkoon striimatulla puolituntisella keskusteluhetkellä, jossa olivat Storbjörkin ja Rosnellin lisäksi mukana kaupungin matkailu- ja markkinointisuunnittelijaTiina Pelkonen sekä tämän artikkelin kirjoittaja.

Keskustelussa nousi esille, että projektin tavoitteista esimerkiksi "EU-aiheiden tuominen lähemmäs ihmisiä" on ollut Suomessakin työn alla vuosikymmeniä. Lähin EU-tiedotustoimisto on toiminut Vaasassa.

– Sillä oli meilläkin pieni filiaali, kunnes rahoitus loppui, muisteli Storbjörk.

Nyt käynnistyneen hankkeen on määrä toimia ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka. Millä estettäisiin projektiin sisältyviä pyrkimyksiä painumasta sen jälkeen unholaan?

– Olisimme iloisia, jos päättävät tahot olisivat halukkaita tavalla tai toisella jatkamaan pitempään, Rosnell pohti.

Pietarsaaren kirjastolla olisi koronattomammissa oloissa ollut tiistaina 15. joulukuuta suuri juhlapäivä, kun täyteen tuli päivälleen 120 vuotta olemassaoloa.

– Maskipakko eikä saa kokoontua, joten ei ole kakkua eikä kahvia eikä juhlia. Juhlitaan syntymäpäivää tämän projektin alkamisen muodossa, täräytti Storbjörk.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä