Paikallisuutiset

Lisää materiaalien erilliskeräyksiä – Ekoroskin 30 -vuotisseminaarissa ennakoitiin jätehuollon uusia haasteita

Ekoroskin 30-vuotisjuhlaseminaari pidettiin yksityistilaisuutena maanantaina. ToimitusjohtajaMichael Östman pohti jätehuollon tulevaisuudennäkymiä.

– Lisääntyvä materiaalinkierrätys on tulevaisuuden suuri haaste, Michael Östman sanoi.

– Tehokkaan jätehuollon edellytyksenä on koko jäteketjun hallinta, jätteen synnystä sen loppukäyttöön. Tulevaisuudessa

tullaan erilliskeräämään yhä enemmän jätelajeja

Östmanin mukaan kansainvälisessä vertailu osoittaa, että kiertotalous toimii paremmin ja hyötykäyttöaste on

korkeampi niissä maissa, missä kunnallisilla jätehuoltoyhtiöillä on isompi rooli kuin Suomessa.

Myös Suomen Kiertovoiman KIVO ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä korosti kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden merkitystä jätehuollolle.

– Jätehuoltoa voidaan pitää yhtenä keskeisistä välttämättömyyspalveluista, jolla maamme

pidetään asumiselle, elämiselle ja taloudelliselle toiminnalle soveltuvana. Tämän johdosta onkin

loogista, että jätehuollon järjestämisvastuu on annettu kunnan vastuulle.

KIVO on kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden yhteistyöjärjestö,

Eksymän mukaan jätelain uudistus selkeyttää ja tehostaa jätehuoltoa mm. siten, että kunnat järjestävät kaiken

erilliskerättävän jätteen kuljetuksen asuinkiinteistöiltä.

Ekoroskin ensimmäinen toimitusjohtajaHenry Nygård oli koonnut yhtiön 30-vuotishistoriikin.

– Ekoroskin viidestä perustajakunnasta löytyi yhteensä 30 kuntien ylläpitämää kaatopaikkaa, toisin

sanoin melkein kaatopaikka jokaista kylää kohti. Lähialueelta löytyvää kaatopaikkaa pidettiin lähes ihmisoikeutena..

Suomesta puuttui toimivan jätehuollon esikuvia, joten Ruotsi, Tanska ja Saksa antoivat ideoita Ekorosk-mallin

kehittämiseen. Jäte lajiteltiin kuivaan ja märkään, se kerättiin asuinkiinteistöiltä, ekopisteiltä ja

hyötykäyttöasemilta. Ensimmäiset 20 vuotta Ekoroskin hyötykäyttöaste oli omaa luokkaansa Suomessa.

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeriAnna-Maja Henriksson korosti puheessaan sitä, että kaikilla on vastuu osallistua ilmastotyöhön muun muassa kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä. Sillä tavalla tuemme myös kiertotaloutta.

– Meidän on päästävä eroon kertakäyttökulttuurista ja panostettava kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Ekorosk ja yhtiön kaikki jäsenkunnat toimivat tässä yhteydessä erinomaisina esimerkkeinä. Jopa 98 % kaikista kotitalousjätteistä Ekoroskin toiminta-alueella (johon kuuluu 124 000 asukasta) kierrätetään, sanoo Henriksson.

YK:n ilmastopaneeli IPCC julkaisi pari viikkoa sitten uuden raportin. Raportista käy ilmi, että kunnianhimoisempia ilmastotekoja tarvitaan.

– Jotta lapsemme ja lapsenlapsemme voivat uida merissä ja järvissä sekä nauttia vuodenajoista myös tulevaisuudessa, on meidän mentävä kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Se, miten me kierrätämme ja uudelleen käytämme resursseja, on osa ratkaisua, mutta meidän on myös käytettävä resurssejamme tehokkaammalla tavalla. Siksi tarvitsemme panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Meidän on myös varmistettava, että päätökset ovat oikeudenmukaisia, eivätkä kohdistu epäoikeudenmukaisesti maaseudulle tai kaupunkeihin, sanoo Henriksson.

Henriksson nosti puheessaan myös esille valtiovarainministeriön esityksen kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennystä korotetaan.

– Olen vakuuttunut siitä, että korotettu kotitalousvähennys nostaisi työllisyysastetta. Uskon myös, että meillä on syytä kehittää kotitalousvähennystä, jotta se tulevaisuudessa tukisi myös kiertotaloutta. Ilmasto- ja ympäristökysymyksissä on tärkeää saada ihmiset mukaan ja on myös tärkeää välttää vastakkainasettelua. Kotitalousvähennys on hyvä porkkana ja voisi sen takia toimia myös, kun haluamme vahvistaa kiertotaloutta, sanoo Henriksson.