Paikallisuutiset
Lampaita ja käsitöitä Väinöläntalossa - kotiseutumuseoon kaksi uutta näyttelyä
Evijärveläinen Väinöntalon kotiseutumuseo saa kesäksi kaksi uutta näyttelyä. Kuvataidetta taloon tuo Marjaana Hinkka lammasaiheisella näyttelyllään. Käsikirjoittaja-ohjaaja-tuottaja Jussi Försti taas esittelee Väinön jalanjäljissä -näyttelyssään vanhan ajan puukäsitöitä.
Kotineuvos Väinö Tuomaalan perustaman museon avajaisia vietettiin vuonna 1960. Tuomaala oli ollut jo lapsesta asti kiinnostunut vanhoista, talonpoikaiselämään liittyvistä esineistä, joita alkoi sitten kerätä toiselta puolelta kotikatua ostetulle tontille. Elämäntyö keskeytyi, kun Tuomaala menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 1975.
Tänä päivänä museosta löytyy liki 20 000 esinettä.
Kuvankauniissa evijärveläismaisemassa sijaitsevan museoalueen pihaan saavuttaessa vastaan juoksee kaksi lammasta. Pihapiirissä kohoaa lähes toistakymmentä silminnähden hyvin vanhaa rakennusta.
Museota kesän ajan hoitava Niina Kujala tietää kertoa, että lähes jokainen rakennuksista on tuotu tontille jostain muualta.
– Tuo punainen tupa on ainoa alkujaan tänne tehty rakennus, Kujala sanoo ja viittaa kohti mökkiä, jonka seinässä on kyltti toimisto.
Vaikuttavin rakennuksista on jo kauas tielle erottuva, suuri ja punainen Alperintupa, joka on siirretty tontille Vetelin Räyringistä. Talo on rakennettu 1700-luvulla, kuten valtaosa muistakin pihan rakennuksista. Pihapiirin vanhin rakennus taas on parkkipaikan kupeessa sijaitseva teerijärveläinen riihi vuodelta 1619.
Varsinaisesta esineistöstä huomiota herättää erityisesti järviseutulainen pitkittäin keinuva vauvankehto.
– Jotta vauvalla menee järki päähän, Kujala selventää.
Toinen mainitsemisen arvoinen esine lienee vanha mestauskirves.
Kujala arvioi, että museossa vierailee kesän aikana noin 1000–2000 vierasta. Tuomaalan aikoina, ennen huvipuistoja ja muita moderneja kesäkohteita, vierailijamäärä saattoi olla jopa kymmenkertainen nykyiseen nähden. Siitä huolimatta väkeä kulkeutuu Väinöntaloon ympäri Suomea, joskus ulkomailtakin.
Pihalla vastaantulleet suomenlampaat Urho ja Pilkku kuuluvat toiselle kesän taiteilijoista, Marjaana Hinkalle. Hinkka on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja opiskelee parhaillaan kuvataiteilijaksi ammattikorkeakoulu Noviassa. Lisäksi hän työskentelee kesän Väinöntalolla.
Näyttely koostuu sekä Hinkan omasta taiteesta että tuttavilta kerätyistä, itsetehdyistä villavaatteista.
Hinkka toivoo, että arvostus suomenlampaan villaa kohtaan kasvaisi: kerittyä villaa jää valitettavan usein yli. Koronavuosien aikana kiinnostus on onneksi kasvanut.
– Lampaanvilla on kestävää ja monikäyttöistä. Villassa on lanoliinia, lampaanvillarasvaa, joka hylkii likaa luonnostaan, Hinkka luettelee.
Villan- ja lihantuotannon lisäksi suomenlampaita käytetään usein maisemanhoidossa.
– Ne laiduntavat hyvin ja pääsevät vaikeisiinkin paikkoihin.
Hinkalla on kotonaan Inankylällä päälle kolmenkymmenen suomenlampaan lampola. Kesäksi Hinkan lampaita on vuokrattu maisemanhoitajaksi muille tiloille. Osa lampaista menee noin vuoden ikäisenä teurastettavaksi. Väinöntaloon tuodut Urho- ja Pilkku-pässit ovat tosin jo ylittäneet kriittisen yhden vuoden iän.
– Olen koittanut vähän säästellä niitä, Hinkka myöntää.
Lammasnäyttelyn lisäksi Väinöntalon kesässä on esillä Jussi Förstin Väinön jalanjäljissä -hankkeeseen liittyvä näyttely. Hankkeessaan Försti valmistaa itse käsityönä erilaisia arkisia esineitä Väinöntalosta löytyvien esineiden pohjalta. Näyttelyn ohella hankkeeseen kuuluu kolmiosainen videosarja, jossa Försti näyttää, kuinka esineet valmistuvat.
Näyttelyssä on myös esineistöä vuosina 2019–2021 toteutetusta Väinöntalo eläväksi -hankkeesta. Försti tuotti hankkeen ohella dokumentteja talonpoikaiselämää käsittelevistä aiheista, kuten pellavan jalostuksesta.
Förstin näyttelyn avajaisia vietettiin kesäkuun alkupuolella Avoimet kylät -päivänä juhlavin menoin: ohjelmaan kuului muun muassa kirpputori, pelimannimusiikkia ja pitsinnypläystä. Hinkan näyttelyn avajaisia taas vietetään juhannuslauantaina.
Näyttelyiden lisäksi Väinöntalon kesässä on odotettavissa kaikenlaista muutakin mukavaa ja perinteikästä ohjelmaa, kuten runon ja musiikin iltaa sekä kansallispukujen tuuletuspäivää.
Lampaatkin ovat läpi kesän paikalla viihdyttämässä eläinrakkaita museovieraita.
