Paikallisuutiset

Kirkon koristeissa näkyvät eri aikakaudet: Pietarsaaren kaupunginkirkon vanhimmat esineet ovat 1600–1700-luvun taitteesta.

Anita Salmi

Pietarsaaren ensimmäinen kaupunginkirkko oli vuodelta 1691.

Venäläiset polttivat sen ja lähes koko kaupungin Ison vihan aikaan vuonna 1714 maan tasalle.

Kirkon arvoesineet oli saatu kuitenkin sitä ennen vietyä turvaan Ruotsiin. Ne saatiin sieltä myöhemmin takaisin.

– Hyvin nopeasti kaupunki alkoi rakentua uudelleen ja entisen kirkon paikalle rakennettiin uusi. Se valmistui vuonna 1731, rovastiTapani Kuusniemi kertoo.

Kirkko on ristikirkko ja sen pääsuunta itä–länsi. On ajateltu, että Kristus tulee idästä. Itäpuolelle on sijoitettu alttari.

Tuohon aikaan kuviteltiin, että pohjoisesta on peräisin kaikki paha, paholaisen voimat.

Ennen vanhaan naisten paikka muuten oli pohjoisen ja miesten eteläisellä puolella, mitä se sitten tarkoittikaan.

Kirkon rakennusmestari ja todennäköisesti myös suunnittelija oli Johan Simonsson Knubb Vöyriltä.

Tuolloin käsityöläistaidot olivat kunniassa ja taidokkaassa koristelussa sekä yksityiskohdissa on nähty paljon vaivaa.

– Tämä on puukirkko, mutta esimerkiksi saarnastuoli ja alttarin alue on maalattu siten, että rakenteet muistuttavat marmoria. Eri aikakausien tyylit näkyvät, pitkä historia, Kuusniemi kuvailee. On pylväikköjä ja runsaasti koristelua.

Esineet ovat myös koristeellisia. Eräässä kruusaillussa kattokruunussa muun muassa on kaksipäinen kotka ja toisessa vapauden jumalatar.

Näitä valon tuojia ei tehty aikoinaan vain kirkkoihin, vaan myös ns. maallisiin rakennuksiin. Käytettiin samoja malleja.

Kattokruunut ovat kaupungin porvariston lahja kotikirkolle.

Kirkon vanhimmista lampeteista osa on Pyhän sydämen sääntökunnan, mikä oli katolisena aikana eräs munkkikunta.

Osa on myöhemmältä ajalta ja moniin on sittemmin asennettu sähköt.

Kirkon pohjoisosassa on iso seitsenhaarainen kynttelikkö, jonka on lahjoittanut 1700-luvun alussa pormestari Niklas Wendeliuksen perhe. Se on ensimmäisen kirkon ajoilta.

Alttaritaulun on maalannut Frans Gabriel Westerberg Tukholmasta v. 1784. Sen yläosa kuvaa Jeesusta ristillä ja alaosassa on kopio Leonardo da Vincin Pyhä Ehtoollinen -taulusta.

– Ristiinnaulittu-maalaus on hyvin kuvaava. Parhaillaan siinä asetetaan ristiä pystyyn ja ympärillä on paljon ihmisiä eri rooleissa, Tapani Kuusniemi luonnehtii.

Alttaritaulun yläpuolella on maalaus Jeesuksen taivaaseen astumisesta. Se on ensimmäisestä kirkosta, mutta tekijää ei tunneta.

Alttarin etuosassa oleva yksityiskohta kuvaa Kristusta uhrilampaana. Se on palautettu kirkkoon vuonna 2008 ja oli pitkään museolla. Seitsenhaarainen kynttelikkö puolestaan oli välillä Kansallismuseossakin.

– Yhteen aikaan kirkkotaidetta oli museoiden hallussa, kirkkoa myös esitteleväTaina Niinimäki mainitsee. Tarkkaa syytä käytäntöön ei tiedetä.

Melko vanha on niin ikään kirkon peräseinällä oleva arkku.

Se on vuodelta 1755.

– Kerran se oli varastettu ja löydettiin kaupungilta tyhjänä. Samalla menivät arvokkaat hopeaesineet, joita ei koskaan löydetty, Niinimäki sanoo.

Kirkossa on uudempiakin koristeita. Rainer Rintala on tehnyt 1990-luvulla lähetyskynttelikön.

Juha Isosomppi on valmistanut muutama vuosi sitten Kastepuun ja adventtikynttelikkö on Tommi Salmen käsialaa.

Kirkon tekstiilit, joissa on Usko, toivo, rakkaus -aihe, ovat Kaino Pellisen valmistamat.

Joulunajan seimiasetelma tapulissa on puolestaan Orvo Ylilammin ja osin muiden talkoolaisten tekemä vuonna 1998.

Se oli ensimmäisiä koko Suomessa ja avataan adventin aikaan yleisön nähtäväksi.

Sittemmin vastaavia asetelmia on tullut lähes kaikkiin kirkkoihin.