Paikallisuutiset

Kiertotaloudesta uutta bisnestä – Pietarsaaren seudulla kehitetään myös teollisuusjätteiden kierrätystä

Kiertotalous tarkoittaa, että yhden jäte on toisen raaka-ainetta. Havainto ei ole uusi, mutta on nyt ajankohtainen. Esimerkiksi maan uuden hallituksen ohjelmassa sanaa käytetään 30 kertaa.

Kehitysyhtiö Concordia osallistuu kiertotalouden kehittämishanke Cerm:iin, joka on käynnistynyt koko Rannikko-Pohjanmaalla. Projektia vetääTomas Knuts.

– Tavoitteena on tunnistaa ne toimialat, joilla kiertotalouden mahdollisuudet ovat suurimmat. Pietarsaaren seudulla keskitymme erityisesti Alholman teollisuusalueeseen ja muoviteollisuuteen.

Alholmin teollisuusalueella kiertotaloutta on tavallaan harjoitettu jo pitkään. Sahausjätettä tai kaarnaa ei heitetä hukkaan. Alholmens Kraftin toimitusjohtajaBjörn Åkerlund kertoo, että kiertotaloudesta on puhuttu Alholmassa silti.

– Meillä ei ole kunnollista kokonaiskuvaa kiertotaloudesta Alholmassa. Eikä meillä ole tapaa osoittaa asiaa selvillä mittaustuloksilla. Voisi myös tutkia, voitaisiinko Alholman muut kuin puunjalostustehtaat nivoa mukaan kiertotalouteen, alueellahan toimivat muun muassa Nautor, Baltic, NCE ja OSTP.

Muoviteollisuutta Pietarsaaren seudulla on paljon ja materiaaleja kierrätetään jo. Kommunikointia voi kuitenkin parantaa entisestään.

Kiertotalouden paikallisten näkymien kartoittamiseksi Concordia järjestää aiheesta seminaarin helmikuussa.

– Aiheesta tulee alustamaan ruotsalainen Gustav Stenbeck, joka on tunnettu kestävän kehityksen asiantuntija, Tomas Knuts kertoo.

– Toinen puhuja on Sitran johtava kiertotalousasiantuntija Jyri Arponen.

Ekorosk on vajaassa 30 vuodessa kasvanut niin, että se ottaa vastaan vuosittain 80 000 jätettä. Yli 90 prosenttia päätyy hyötykäyttöön, mutta hyötykäytöstä iso osa tarkoittaa jätteen polttamista energiaksi.

TiedottajaPia Grankvist kertoo, että uutena tavoitteena on lisätä jätteen kierrätystä materiaalina ja vähentää energiakäytön osuutta.

– Tällä hetkellä saamme materiaalista uusiokäyttöön vajaat 40 prosenttia, mutta tammikuussa yhtiön hallitus asetti uudeksi tavoitteeksi 60 prosenttia. Se on kova tavoite.

Erityistä huomiota kiinnitetään nyt rakennus- ja tekstiilijätteeseen. Tekstiilijätteen hyödyntämisen tiellä on esteitä, joita ei voi purkaa paikallisesti.

– Esimerkiksi farkkukankaissa on useimmiten elastaania, jota on mahdoton erotella kankaasta, Pia Grankvist sanoo.

– Vaateteollisuuden tulisi muuttaa käytäntöjään.

Rakennusjätteen hyödyntäminen edellyttää jätteen aiempaa tarkempaa lajittelua rakennuspaikoilla. Lähdelajittelu on avainasemassa myös kotitalousjätteen hyödyntämisessä.

– Viime vuonna aloitettu  bio- ja energiajätteiden erilliskeräys oli onnistunut ratkaisu. Biojätteestä on nyt 91 prosenttia puhdasta, kun osuus vuonna 2018 sitten oli 83 prosenttia.

Pia Grankvistin mukaan on mahdollista lisätä yhdyskuntajätteiden lajittelua vielä nykyisestä. Keräyspisteitä voisi olla tiheämmässä.