Paikallisuutiset

Jussi Niinistö otti sukupolviloikan, vaikka kaikki eivät halunneet karavaanin kyytiin

Juha Sipilän hallituksessa vuosina 2015–2019 puolustusministerinä toiminut Jussi Niinistö vieraili Pietarsaaressa viime viikolla valottaen Suomen polkua Nato-jäsenyyteen ja DCA-sopimukseen Yhdysvaltain kanssa.

Ministerinä ensin perussuomalaisia ja sittemmin Sinistä tulevaisuutta edustanut Niinistö katsoi, että ensimmäiset askeleet polulla otettiin jo hänen kaudellaan, vaikka varsinainen liittoutuminen siirtyikin 2020-luvulle tunnettujen tapahtumien jälkeen.

– Puolustusyhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa liittyi aika vahvoja epäilyksiä. Etenkin presidentti Sauli Niinistö oli hyvin varovainen. Se oli muuta kansainvälistä yhteistyötä selvästi herkempi alue, nykyisin Kannuksen kaupunginjohtajana työskentelevä Jussi Niinistö totesi. Hän puhui paikallisen reserviupseerikerhon järjestämässä yleisötilaisuudessa.

Suomen ja Yhdysvaltain puolustuspoliittinen aiejulistus allekirjoitettiin vuonna 2016. Kahta vuotta myöhemmin Jussi Niinistö oli allekirjoittamassa kolmenvälistä vastaavaa sopimusta, jossa mukana oli myös Ruotsi.

– Aiejulistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta ne loivat kuitenkin välttämätöntä pohjaa käytännön puolustusyhteistyölle ja DCA-sopimukselle, joka neuvoteltiin hyvin lyhyessä ajassa.

Suhteitaan Yhdysvaltain puolustushallintoon Niinistö käytti muun muassa edistääkseen aktiivista yhteistä harjoitustoimintaa Suomessa. Ajan ilmapiirin mukaisesti merkittävä osa poliitikoista nosteli niskakarvojaan.

– Usein nämä varovaisemmat poliitikot kuten [ex-ulkoministeri, sdp] Erkki Tuomioja ja myös Sauli Niinistö pohtivat, mitä mieltä Putin mahtaa olla siitä, että Suomi harjoittelee Yhdysvaltain kanssa. Koskaan ei ensimmäisenä kysymyksenä ollut, miten tämä harjoitus kehittää Suomen puolustuskykyä, mikä on Suomen hyöty. Tämä oli minulle vaikeaa ymmärtää, Jussi Niinistö kertoi.

Hän on jälkikäteen arvioinut ulko- ja turvallisuuspolitiikan tekijöiden sisäisen nahistelun olleen sukupolvisidonnaista.

– Erkki Tuomioja tuli eduskuntaan vuoden 1970 keväällä, minä synnyin saman vuoden syksyllä.

PS:n haastattelussa Jussi Niinistö myönsi, että silloisten puolustusministerin ja tasavallan presidentin näkemykset Suomen suunnasta eivät aina käyneet yksiin.

– Vääntö oli kovempaa, kuin mitä julkisuudessa ehkä ymmärrettiinkään. Se oli kuitenkin vilpittömästi asian puolesta puolin ja toisin.

– Sauli Niinistö on eri sukupolvea kuin minä. Hän on elänyt ja hengittänyt politiikkaa jo silloin, kun Neuvostoliitto oli vielä voimissaan. Tottakai maailmankuva on silloin erilainen.

Jussi Niinistö huomauttaa, että presidentin asemassa syntyy tarve ymmärtää Venäjää ja ehkä myös illuusio, että Suomen mielipiteillä on Kremlissä jotain eritystä merkitystä.

– Mutta suomalaisten mielipide on just sen verran painokas venäläisille, kuin mikä meidän kansantaloutemme ja puolustusvalmiutemme on. He laskevat kylmästi voimapoliittisesti nämä asiat.

Näin jälkikäteen voin sanoa, että oli mukavaa olla historian oikealla puolella.

Niinistö sanoi Suomen parantuneen suomettumisen jälkitaudista oikeastaan vasta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

– Uusi sukupolvi on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa, ja nythän tasavallan presidentti Alexander Stubb on hyvinkin selkeästi osannut liputtaa Nato-jäsenyyden puolesta.

– Näin jälkikäteen voin sanoa, että oli mukavaa olla historian oikealla puolella.

Esitelmässään Niinistö kertasi useampaan otteeseen, että Venäjä uskoo ainoastaan voimaan ja halveksii kyyristelijöitä. Venäläisjohtajien retoriikka on Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen lähtenyt reippaalle laukalle, ja uhkaukset seuraavat toisiaan.

– Medvedevin ja muiden puheisiin ei tarvitse vastata mitään. Sehän on heidän yrityksensä pelotella suomalaisia ja muita länsimaita. On Putinin, Medvedevin ja heidän kaltaistensa trauma, että Neuvostoliitto hajosi. Nyt he yrittävät palauttaa imperiumia. Tällainen verbaalinen tykitys varmasti pätee siellä kotimaan mediassa, mutta täällä sitä pidetään vähän outona.

– Paras vastaus on olankohautus, ei siinä suutaan kannata avata.