Mielipiteet
Jukka O. Mattilan mielipide: Pienten lukioiden lisään puuttuminen loukkaa kunnallista itsemääräämisoikeutta
Kirjoittaja on Suomen Lähilukioyhdistys ry:n puheenjohtaja.
Äskettäisten uutisten mukaan (Helsingin Sanomat 24.5.2023) hallitusneuvottelijoita kiinnostaa niin sanottu pienten lukioiden lisä.
Uutisessa pienten lukioiden lisää kutsutaan ”merkittävimmäksi asiaksi lukioiden rahoituksessa”. Todellisuudessa valtion osa pienten lukioiden lisästä on alle 1 % valtion ja kuntien yhteenlasketusta lukioiden kokonaisrahoituksesta.
Lukiokoulutuksen nettokustannukset olivat viimeisimmän tarkan tiedon mukaan vuonna 2021 yhteensä 818 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus oli 214 miljoonaa eli 26 %. Lukiokoulutuksen yksikkörahoitus riitti kuitenkin vain 691 miljoonaan. Kunnat ja muut koulutuksenjärjestäjät maksoivat loput.
Tuosta 691 miljoonasta kului pienten lukioiden lisään 26,25 miljoonaa, josta valtion maksama osuus oli 8,13 miljoonaa. Lukiokoulutuksen koko 818 miljoonan potista tämä on alle 1 %.
Suomen BKT:sta 2 % menee puolustukseen. Julkisessa rakentamisessa suositellaan 1 % käyttämistä taidehankintoihin. Valtion 1 % panostus pienten lukioiden lisän muodossa on nähtävä maaseudulle ja haja-asutusalueille kohdennettuna sivistyksen turvaamisvelvoitteena.
Pienten lukioiden lisä on yleisesti hyväksytty vakautta ja ennustettavuutta luovana kompensaationa. Se takaa pienessä kunnassa lukion kautta laadukkaan perusopetuksen sekä elinvoimaisen kulttuuritoiminnan. Lukio ja peruskoulu toimivat kustannustehokkaasti yhtenäisenä ”peruslukiona” lähes aina saman katon alla, yhteisin opettajavoimin ja yhteisen rehtorin alaisuudessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä pienten lukioiden lisä on joissain tapauksissa nähty esteeksi lukioiden yhdistymiselle, koska yhteenliittyessään jäsenlukiot menettävät lisän. Tämä on kuitenkin helppo ratkaista samalla siirtymäaikaperiaatteella kuin takavuosina pienten kuntien yhdistymisissä.
Valtio on siirtynyt lukiokoulutuksen kokonaisrahoituksessa 26 % vähemmistöosakkaaksi kuntien ja muiden koulutuksenjärjestäjien vastatessa 74 %:sta. Silti valtio haluaa sanella, missä lukiokoulutusta järjestetään.
Pienten lukioiden merkityksestä kuntiensa elinvoimalle todistaa se, että Suomen Lähilukioyhdistyksen 180 pienestä jäsenlukiosta ei vuosina 2022 ja 2023 ole lakkautettu ainuttakaan. Poliisi ja Posti voivat kunnasta lähteä, mutta varsinainen alamäki alkaa lukion poistuessa.
