Paikallisuutiset

Ilmanlaatu Pietarsaaressa on huonontunut: Uusimman bioindikaattoritutkimuksen mukaan ihmistoiminnan vaikutukset ovat selkeästi nähtävissä mm. seudun jäkälälajistossa

Pietarsaari

Ihmistoiminnan vaikutukset ovat selkeästi nähtävissä Pietarsaaren ja Kokkolan seudulla vuonna 2018 tutkituissa bioindikaattorilajeissa.

– Ilmanlaatu on isossa kuvassa huonontunut edellisestä tutkimuksesta, mikä sinänsä on huolestuttavaa, toteaa Pietarsaaren ympäristönsuojelupäällikköSofia Zittra-Bärsund.

Jäkälälajiston kuntoa ja monimuotoisuutta huononsivat seurantatutkimuksen mukaan alueen energiantuotanto ja alkutuotanto, lähinnä turkistarhaus. Teollisuustoiminnalla on niin ikään vaikutuksia jäkälälajistoon. Neulasten rikkipitoisuus oli myös hieman noussut vuoteen 2012 verrattuna.

Tutkimusalueen harvaan asutuille seuduille jää kuitenkin vyöhykkeitä, joilla jäkälälajisto on luonnontilaista ja alkuaineiden pitoisuudet ovat luonnontilaisten tausta-alueiden tasoa.

– Kokonaisuudessaan Pietarsaaren luonnon tila on edelleen mallikkaalla tasolla, luonnehtii Zittra-Bärsund.

Samoilla linjoilla on niin ikään raporttiin tutustunut ympäristötarkastajaUlla Lundell-Muittari, joka kysyttäessä antaa luonnon tilalle kouluarvosanaksi "noin kahdeksan" asteikolla 4-10.

Bioindikaattoritutkimuksilla voidaan selvittää muun muassa ilmanlaatua ja ilmapäästöjen vaikutuksia ympäristössä. Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2018 -tutkimuksessa käytettyjä bioindikaattoreita ovat mäntyjen runkojäkälien lajimäärä ja kunto, männyn neulasten alkuainepitoisuudet sekä seinäsammalen ja humuksen alkuainepitoisuudet.

Näiden eliöiden läsnäolo, puute tai elintoimintojen muutokset kertovat ympäristön hyvinvoinnista ja tilasta, ilmenee tutkimuksesta.

Tutkimus toteutettiin tietyillä havaintoalueilla. Niillä mm. tutkittiin mäntyjen runkojäkäliä ja neulasten, sammalen ja humuksen alkuainepitoisuuksia sekä humuksen kemiallisia ominaisuuksia.

Neulasnäytteet kerättiin tutkimusalueella tammi-maaliskuussa 2018, männyn runkojäkäläkartoitus sekä sammalten ja humusten näytteenotto oli vuorossa touko-kesäkuussa.

Sormipaisukarveella on tärkeä rooli luonnon hyvinvoinnin mittarina. Se on se yläpinnaltaan harmaa, alhaalta musta jäkälä, joka peittää puut, kuolleet puunoksat ja viihtyy yleisesti myös kivillä.

Zittra-Bärsund kertoo, että kun bioindikaattorina sormipaisukarve reagoi herkästi ympäristön muutoksiin voidaan sen läsnäolon tai runsauden perusteella arvioida ympäristön tilaa.

Lähes kaikissa tutkimusalueen kunnissa kaikki jäkälälajistoa kuvaavat muuttujat olivat heikentyneet.

Selvimmin jäkäliin vaikuttavat suurten energiatuotantolaitosten rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöt.

– Vain Luodossa sormipaisukarveen vaurioaste oli jonkin verran parantunut ja sen peittävyys kasvanut, pani Zittra-Bärsund tutkimuksesta merkille.

– Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren, Pedersören ja Kruunupyyn alueella sormipaisukarpeen vauriovyöhyke näyttää kuitenkin vahvistuneen.

Rikkidioksidipäästöt muodostuvat pääosin Pietarsaaren ja Kokkolan suurteollisuudesta ja energiantuotannosta. Suurimmat yksittäiset rikkidioksidin ja typen oksidien päästölähteet löytyvät Pietarsaaresta kun taas metallipäästöistä suurin osa syntyy Kokkolassa.

Tutkimusalueella raportoitiin vuonna 2017 syntyneen eniten typen oksidien päästöjä, yhteensä 2805 tonnia. Näistä 78 % syntyi teollisuuden piirissä.

Ilman epäpuhtauksien vaikutus on selvästi havaittavissa voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Hajakuormitetuilla alueilla vaikutukset olivat lieviä. Suuri päästökorkeus on ylipäätään ominaista suurille energiantuotantoyksiköille ja teollisuuslaitoksille. Epäpuhtaudet laimenevat ilmassa ja leviävät korkeista piipuista laajemmalle alueelle, jolloin niiden vaikutuksetkin jäävät suhteellisesti lievemmiksi.

– Sen sijaan matalat päästölähteet, kuten turkistarhat, vaurioittavat erityisesti jäkälälajistoa, mikä on tutkimuksen mukaan nähtävissä turkistarhakeskittymien läheisyydessä mm. Uudenkaarlepyyn-Pedersören turkistarha-alueella, huomauttaa Zittra-Bärsund.

Myös karjataloudesta aiheutuu typpiyhdistepäästöjä matalina hajapäästöinä. Karjatalouden ja turkistarhauksen hajapäästöt eivät todennäköisesti kulkeudu kovin kauas, mutta juuri paikallisesti niillä voi olla voimakkaitakin vaikutuksia.

Päästöjen kehitys kytkeytyy ensisijaisesti tilojen lukumäärän ja eläinmäärien kehittymiseen.

Liikenteen vaikutuksia ajatellen Pohjanlahdentien mittauspisteen tulokset osoittavat, että typenoksidipitoisuudet seuraavat liikenteen rytmiä. Hengitettävien hiukkasten määrä ylitti vuorokausiohjearvon 7 kertaa vuonna 2018 ja 10 kertaa vuonna 2019.

Liikennöidylle ympäristölle on tyypillistä keväinen hengitettävien hiukkasten määrien kohoaminen. Korkeita pitoisuuksia voi esiintyä myös kylmän ja kuivan sään aikana korkeine lämpötilamuutoksineen.

Bioindikaattoritutkimus maksoi 53 212 euroa (alv 0%). Pietarsaaren osuus kustannuksista oli 16 %, Luodon 4 %, Pedersören 4 % ja Uudenkaarlepyyn 4% . Loput kustannuksista, 72 %, maksoivat muut sopimusosapuolet, teollisuus ja energiantuotanto.

Tutkimuksen teki Eurofins Ahma Oy Rovaniemeltä ja on luettavissa myös Pietarsaaren kaupungin verkkosivuilta tammikuussa.