Paikallisuutiset

Historiallinen koulupäivä tunteita täynnä – Länsinummen rehtori Keijo Paananen: "Hirveän vaikealta tuntui kun piti oppilaille sanoa, että ei voi halata."

Torstaina vietettiin historiallista koulupäivää, kun peruskoulujen lähiopetus palasi monenlaisten erityisjärjestelyjen kera.

Länsinummen alakoulun rehtorinKeijo Paanasen mukaan heti aamusta aistittiin, kuinka paljon oppilaat olivat kaivanneet toisiaan ja ehkä opettajiakin. Nykyajan lapset ovat tottuneet halaamaan, mutta se ei nyt käy.

– Hirveän vaikealta tuntui kun piti oppilaille sanoa, että ei voi halata. Toki heille on kerrottu miksi ei voi ja he sen tiedostavat.

Yleistunnelma Länsinummella oli joka tapauksessa positiivinen.

"Hyvällä mielellä palataan kouluun, kyllä lähiopetus ja se että saa nähdä kavereita on kuitenkin parempi juttu." Oskari Sällinen ja Jonne Lindén Etelänummen 6C-luokka

– Hirveän iloisin mielin lapset kouluun tulivat ja tervehtivät. Uskallan sanoa, että ainakin 90 prosenttia halusi tulla takaisin kouluun. Koulu on kuitenkin instituutio, johon kuuluu sosiaalinen kanssakäyminen.

Paanasen mukaan Länsinummelta oli torstaina neljätoista oppilasta luvalla poissa sairauden vuodeksi ja jokunen jostain muusta syystä. Kaikkiaan poissaoloja oli alle kaksikymmentä.

Länsinummella menee ensin pari päivää käytännön asioihin ja poikkeusajan rutiineihin totutellessa, mutta ensi viikolla ollaan enemmän ulkonakin.

Kaiken on tapahduttava pienissä ryhmissä, eikä esimerkiksi yhteisiä välitunteja järjestetä.

– Eipä näy pihalla juurikaan porukkaa, hymähti Paananen perinteiseen välituntiaikaan.

Hän haluaa lähettää kiitokset huoltajille, jotka ovat tutustuneet heille lähetettyihin ohjeisiin perinpohjaisesti. Koululla pärjätään rehtorin mukaan kyllä.

– Vanhemmille terveiset, että hyvin täällä menee.

Hymyä ja iloa siis Länsinummella, mutta eihän lapsia voi koulun ulkopuolella estää olemasta omien kaveriensa seurassa. Tässä valossa voi tiukan rajoittamisen hyöty olla aavistuksen kyseenalainen.

– Tämähän on vähän sillä lailla, että kouluun tullaan omissa porukoissa, sitten välillä on koulupäivä tietyssä ryhmässä ja sitten lähdetään koulusta siinä omassa porukassa, Paananen puntaroi.

Itälän alakoulun rehtoriLiisa Svart ehti antaa puhelinkommenttinsa vauhdikkaan ruokailuponnistuksen päätteeksi. Moninaiset hygienia- ja ryhmäkäytännöt kun tekevät aiemmin rutiininomaisesta kouluruokailusta todellisen logistisen haasteen.

– Kaikki muu on mennyt todella hienosti, mutta ruokailu kesti kauemmin kuin oletettiin. Tämä pakotti muuttamaan ruokailujärjestystä.

Ruokana oli ikiaikaiseen torstaitapaan hernekeittoa, joka on kaiken lisäksi nopeampaa jaettavaa kuin kiinteämmät pöperöt.

– Nyt kun nähtiin kuinka kauan keitonkin jakamiseen meni, niin voidaan etsiä asiaan ratkaisu.

Luvallisia poissaoloja Itälässä oli torstaina yhdeksän, ilmoittamattomia ei lainkaan. Svart jakaa Keijo Paanasen näkemyksen siitä, millaista iloa kouluun palaaminen lapsissa herätti.

– Näkee, miten paljon koulu lapsille merkitsee, lämpimiä tunteita on ollut.

Tässä vaiheessa oli pakko kysyä koululaisilta itseltään, että onko noin.

Koulualueille ei poikkeustila-aikana ole toimittajillakaan asiaa, mutta Etelänummen yläkoulun edustalta löytyivät oppitunnille kiiruhtaneet kuudesluokkalaisetOskari Sällinen jaJonne Lindén. Kaverusten kommentit asettuvat samaan linjaan rehtoreiden kanssa.

– Ihan hyvällä mielellä palataan kouluun, kyllä lähiopetus ja se että saa nähdä kavereita on kuitenkin parempi juttu, he kommentoivat yhteen ääneen.

Etäopetuksestakaan ei jäänyt ikäviä muistoja.

– Jos tarve on, niin kyllä meidän puolestamme siihenkin voidaan palata, Lindén vakuutti.

Etelänummen yläkoulun rehtoriKim Pitkäkangaskin arveli torstaina, että käytännössä kaikki meni ensimmäisenä päivänä hyvin. Hieman rehtoria tuntuu mietityttävän poissaolojen määrä, joka oli Etelänummella huomattavasti korkeampi kuin alakouluissa.

– Noin kolmekymmentä oppilasta on luvalla poissa ja toiset kolmisenkymmentä on jäänyt pois. Yhteensä noin 20 prosenttia oppilaista siis.

Mitään erityistä logiikkaa tai korrelaatioita ei poissaolojen pika-analyysi paljastanut.

– Ei näytä olevan esimerkiksi niin, että ylempien tai alempien luokkien oppilaita olisi enemmän poissa. Toisaalta joissain luokissa on käytännössä kaikki paikalla ja jossain toisessa melkein puolet pois.

Pitkäkangas pohti, että yläkoululaiset ovat alakoululaisia itsenäisempiä ja jotkut heistä ovat saattaneet ajatella viihtyneensä etäopetuksessa hyvin. Ratkaisut kouluun menosta tai menemättömyydestä eivät kuitenkaan lankea lapselle.

– Nämähän ovat huoltajien päätettäviä asioita.

Rehtori lähettää sanomalehden välityksellä viestin koteihin.

– Luottavaisin ja rauhallisin mielin voi olla, täällä ovat asiat sujuneet suunnitelmien mukaan ja oppilaat ovat noudattaneet ohjeita oikein hyvin.