Paikallisuutiset
Hieroja Kirsi Ojan työhuoneessa on omaa piirostaidetta ja paikallishistoriaa – monitaiturilta haluttaisiin jopa tilata muotokuvia, mutta yrittäjyyden osalta hän keskittyy hierontaan ja koiriin
Pietarsaari
Jotkut ihmiset nyt vain saavat enemmän aikaan kuin toiset. Lisäksi on ihmisiä, jotka tuntuvat saavan aikaan ja tekevän niin paljon, ettei tahdo käsittääkään.
Koulutettu hierojaKirsi Oja kertoo heräävänsä useimpina aamuina klo 4.40, jonka jälkeen on vuorossa koirien aamulenkitys.
– Kaksi koiraa kerrallaan, muuten menee hermot.
"Hierojia on monenlaisia ja kaikille varmasti paikkansa. Minä en välttämättä hierojana ole se kaikkein helläkätisin."
Perheessä on neljä bokseria ja kaksi cockerspanielia. Otuksilla on omat luonteisiinsa sopivat tittelinsä, Lasse-bokseria tituleerataan toimitusjohtajaksi.
Kråkholmalainen ja paljasjalkaisesti pietarsaarelainen Oja on ehtinyt elää monenlaista työelämää. Kaupunkilaisille hän saattaa olla tuttu palvelualalta ja ehtipä Oja työskennellä hyvän aikaa siivoojana.
Kun paloa siivoustyöhön ei enää löytynyt pohti Oja, että hierojaksi kouluttautuminen voisi olla hyvä idea. Hän ei ollut kutsumuksesta varma, mutta ajatteli asian selviävän nopeasti.
– Huomasin, että Kokkolassa on alan koulutusta, mutta ilmoittautumisaika oli mennyt umpeen. Soitin silti ja kurssilla oli vielä tilaa.
Onneksi oli. Oja valmistui Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksen Hyvinvointikampukselta vuonna 2015 ja tiesi jo silloin, että nyt se oma ala löytyi.
Kirsi Ojan hierontavastaanotto muuttaa näillä näkymin helmikuussa toimitiloihin Rautatienkadulle, mutta tällä erää hän ottaa yhä ihmisiä vastaan kotonaan.
Ensimmäistä kertaa uudelle hierojalle - tai jopa ensimmäistä kertaa koskaan hierojalle - saapuminen voi olla jännittävää. Miten Oja kohtaa uudet asiakkaansa?
– Ihmiset tulevat hierojalle yleensä siksi, että heillä on tukala olo ja kipuja. Puhun aina uuden asiakkaan kanssa, vaikka hän olisikin käynyt hierojalla aiemmin.
– Hierojia on monenlaisia ja kaikille varmasti paikkansa. Minä en välttämättä hierojana ole se kaikkein helläkätisin.
Oja siis myöntää olevansa hieronnan ammattilaisena varsin voimakasotteinen. Hän muistuttaa, että on hyvää ja huonoa kipua.
– Jos tuntuu että sattuu liikaa, niin pitää sanoa.
Ojan koulutukseen kuului myös kivunhoitoulottuvuutta. Lempeämpää rentoutushierontaakin on tarjolla.
Tiettyä rokkihenkeä Ojan ammatillisessakin asenteessa on ja se kummunnee samasta lähteestä kuin pulppuileva energisyys. Jokin aika sitten häneltä murtui oikeasta kädestä värttinäluu, mutta se ei menoa juuri hidastanut.
– Vasemmalla kädellä pystyi kyllä hieromaan. Sanoin asiasta asiakkaille, mutta kukaan ei jättänyt tuon takia tulematta uudestaan.
Voimailuakin harrastava Oja käänsi murtuman voimavaraksi.
– Pystyi samalla vahvistamaan heikompaa kättä. Asioista pitää aina yrittää löytää positiivinen puoli, vaikka eihän ihan kaikesta tietenkään voi.
Koiria Kirsi Ojalta löytyy kotoa, mutta ne muodostavat myös pienyrittäjän toisen ammatin. Ketterä Koira -yritys tarjoaa monenlaisia koirapalveluita Rautatienkadulla osoitteessa, jonne myös hierontatoiminta kohta muuttaa.
Kysymykseen Ketterän Koiran tarjonnasta saa hengästyttävän vastauksen.
– Kursseja, koirahierontaa, ruoka- ja pantamyyntiä, ultraäänihammashoitoa...
Vilkaisu yrityksen kotisivuille kertoo, että koirakursseja ja -treenejä on kolmeatoista erilaista.
Miten yhdistää kaksi yrittäjyyttä ja jaksaa työssä sekä muussa arjessa?
Oja korostaa hyvän fyysisen kunnon merkitystä semminkin kun hieronta on voimaa ja kestävyyttä vaativaa käsityötä.
– Ole.fit -kuntosalin Mari [Holm] pystyy auttamaan vaikka missä, hänellä on jäätävä ammattitaito, Oja kiittelee.
Oja tekeekin Ole.fitin kanssa yhteistyötä myös yritystasolla.
Haastattelu näyttäisi olevan paketissa, kun puheeksi tulevat Ojan hierontahuoneen seinällä olevat piirrokset ja kuvat.
Jo purettu Masken komeilee valokuvassa, jonka alla seisoo kyltti tekstillä talonmies. Pelastettu kyltti on paitsi paikallis- niin myös sukuhistoriaa, sillä Maskenin talonmies oli Kirsin vaari Aimo Oja.
Mummu Sonja Oja taas katselee huoneeseen herkästä piirrostyöstä, hänen yläpuolellaan on samalla tekniikalla tehty piirros toisesta isoäidistä eli Anna Latvalasta.
Kyllä, Kirsi Oja ne on piirtänyt. Ei ihme, että häneltä joskus kysellään kuvataidetta tilaustöinä.
Ainakin tällä erää turhaan, koska hän piirtää harvakseltaan ja aiheista, jotka itse valitsee.
Maskenin ja Jakolosan kohtaloa Kirsi Oja suree. Ehkä niiden muistot ja maisemat vielä heräävät henkiin hänen piirrostöissään.
