Paikallisuutiset

Harrastamisen mahdollisuudet kouluissa moninkertaistuvat: Pietarsaaren seudun kunnat voivat valtionavun turvin tarjota lukuisia uusia kerhoja oppilaille

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi alkukesästä Pietarsaaren seudun kunnille yhteensä 221 000 euroa Suomen mallin mukaiseen koululaisten harrastustoimintaan.

Pietarsaaren osuus on 88 000 euroa, Luodon 64 000 euroa, Pedersören 35 000 euroa ja Uudenkaarlepyyn 34 000 euroa.

Valtionavustuksella toteutetaan kerhotoimintaa ala- ja yläkoululaisille koulupäivän päätteeksi.

Pietarsaaressa Suomen mallia pilotoitiin jo viime kevätlukukaudella, tosin huomattavasti pienemmällä rahalla.

– Tuolloin saimme pyöritettyä yhteensä kahdeksaa kerhoa. Nyt laskemme, että tällä rahalla on mahdollista nostaa kerhojen määrä 30:een, nuorisosihteeriTiina Höylä-Männistö kertoo.

Suunnittelutyö on kesälomien jälkeen täydessä käynnissä. Parhaillaan haetaan muun muassa kiinnostuneita vetäjiä erityyppisiin harrastekerhoihin.

Keväällä toiminta kohdistui pietarsaarelaisiin suomen- ja ruotsinkielisiin alakouluihin, mutta nyt mukaan otetaan myös molemmat yläkoulut. Kerhot suunnataan 3.–9. luokkien oppilaille.

Laajenevan kerhotoiminnan myötä hankkeeseen on palkattu puolipäiväinen projektikoordinaattori,Miia Puusaari.

– Opiskelen liikunnanohjaajaksi ammattikorkeakoulussa Kajaanissa. Monimuoto-opiskelun takia asun kuitenkin Pietarsaaressa, ja tällaisen mahdollisuuden saatuani tartuin siihen, Puusaari kertoo.

Alkuvaiheessa hän pitää yhteyksiä kouluihin ja koordinoi toimintaa, mutta tarkoituksena on myös osallistua kerhojen vetämiseen itse.

Resurssi- ja Oxhamnin yläkoulussa kouluvalmentajana työskenteleväAlbert Thiangdee veti jo keväällä liikuntakerhoja suomen- ja ruotsinkielisille alakouluille.

Kynnys kerhoon tulemiselle pidetään mahdollisimman matalana.

– Kysyn tunnin jälkeen, mitä oppilaat haluavat seuraavalla kerralla tehdä, ja voin tarjota heille vaihtoehtoja, Thiangdee sanoo.

Harrastamisen Suomen mallissa ei kilpailla eikä mittailla senttejä ja sekunteja, vaan touhun tulee olla helposti lähestyttävää. Liikuntakerhoissa oppilaat voivat tutustua eri lajeihin tarvitsematta sitoutua esimerkiksi säännölliseen harjoitteluun.

Kerhoihin osallistuminen on luonnollisesti oppilaille maksutonta.

Oppilaat ovat saaneet ja saavat esittää omia toiveitaan heille mieluisista harrastuksista. Liikuntaa on luvassa, mutta taiteita ja musiikkiakaan ei unohdeta.

Vetäjiä seulotaan muun muassa koulun ja nuorisotoimen henkilökunnasta.

– Tavoitteena on saada vähintään kaksi kerhoa tai enemmän kullekin koululle. Toiminta tapahtuisi heti koulupäivän jälkeen joko koululla tai sen välittömässä läheisyydessä, Tiina Höylä-Männistö kertoo.

Hän arvioi, että esimerkiksi kuntosalin kanssa yhteistyössä pidettävä kuntoilukerho saattaa muodostua suosituksi. Jokaiselle halukkaalle pyritään kuitenkin tarjoamaan mahdollisuus.

– Jos ryhmän enimmäiskoko on 15 oppilasta ja halukkaita olisikin 60, pyrimme jakamaan kerhot omiin jaksoihinsa. Yksi pidettäisiin ennen syyslomaa, toinen siitä jouluun ja niin edelleen.

Harrastetoiminta jatkuu koko lukuvuoden eli toukokuuhun asti.

Kouluilla on myös jonkin verran omaa rahaa kerhotoimintaan. Tarkoituksena on suunnitella kerhot niin, ettei samoja asioita harrastettaisi päällekkäin.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Ajatuksena on, että malli muodostuisi pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.

Kevätlukukauden kokeiluvaiheessa kahdeksaan kerhoon osallistui Pietarsaaressa 183 alakoulun oppilasta.

Kerhotoiminnan arvioidaan käynnistyvän käytännössä syyskuun alusta.