Paikallisuutiset

Hahmotushäiriö ei ole tyhmyyttä – Aleksis Salusjärvi puhui poikien syrjäytymisen ja kielen hallinnan yhteydestä.

– Ei ole järkeä antaa ”ongelmanuorelle” jokin klassikkokirja käteen ja toivoa parasta. Tekstillä pitäisi olla jonkinlainen yhtymäkohta lukijan elämään, että siitä saisi kiinni. Siksi nuoret kuuntelevat räppiä, sekin on runoutta.

Aleksis Salusjärvi on kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko sekä kirjallisuuslehti Kiiltomato.netin päätoimittaja. Hän on myös yksi Sanat haltuun -työpajan perustajista. Sanat haltuun pyrkii vahvistamaan heikosti lukevien, 13 - 29 -vuotiaiden nuorten tekstitaitoja.

Työpajan nimissä Aleksis Salusjärvi vierailee usein perusasteen erityisopetuksen luokissa ja vankiloissa.

Keskiviikkona hän kertoi kokemuksistaan Runebergviikon tilaisuudessa kirjastossa, kysymyksiä esitti kulttuurialan moniottelija Päivi Jokitalo

”Viron kouluissa panostetaan oppilaanohjaukseen, Suomessa mennään itseohjautuvuuden suuntaan.”

Onko keskuudessamme kasvava joukko toivottomasti lukutaidottomia nuoria miehiä?

– Pisa -selvityksen mukaan 13 prosenttia 15-vuotiaista ei osaa lukea itsenäisesti, Aleksis Salusjärvi myöntää.

– Usein kyseessä on jonkinlainen hahmotus- tai lukihäiriö, ei tyhmyys. Pulma on, että nuoret ovat pitkään näytelleet, että ymmärtävät lukemansa, vaikkeivät ymmärrä.

Tekstin ymmärtäminen on tärkeä perustaito, oli siten kysymys vaikka esineen käyttöohjeesta.

– Kaikki teksti voidaan purkaa puheeksi, voidaan osoittaa kuka puhuu ja missä tarkoituksessa. Lehden otsikon sanavalinta on vaikuttamista. Nuori saattavat tunnistaa, että heihin koetetaan vaikuttaa, mutta he eivät tunnista vaikuttamisen keinoja.

Tekstin erittely on tärkeää myös, kun haluaa tehdä itsensä ymmärretyksi.

– Nuoren mielessä saattaa olla hahmoton ajatus, mutta kun sen kirjoittaa paperille, se ikään muuttuu todeksi. Kun osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi, ei itseilmaisuun tarvita väkivaltaa.

Miksi Aleksis Salusjärvi haluaa auttaa syrjäytymisvaarassa olevia poikia?

– Kasvoin itse ns. ongelmalähiössä enkä unohtanut heitteille jääneitä tuttuja. Monia nuoria voi auttaa, ennen kuin heidän elämänsä menee aivan pilalle ja pärjäämisen kannalta tekstitaidot ovat perustavanlaatuisen tärkeät.

Yksi syy nuorten lukuharrastuksen puutteeseen voi olla, että ongelmalähiöiden tarinaa ei ole kerrottu. Ei ole esikuvaa sille, miten läheisistä asioista voi kertoa.

Tai ei ole ketään, jolle kertoa. Turvallisen aikuisen puuttuminen voi olla perussyy moneen ongelmaan.

– Sanotaan, etteivät nuoret pojat lue. Mutta lukevatko heidän vanhempansa, keskustellaanko kotona kirjoista? Tai muista asioista sen puoleen?

Kotioloja on monenlaisia, koulut ovat periaatteessa kaikille samanlaisia. Suomessa on ylpeilty Pisa -menestyksellä, mutta onko siihen nykyisin aihetta? Aleksis Salusjärven mukaan kehitys ei näytä lupaavalta.

– Viro on mennyt Suomen ohi Pisa -tutkimuksissa. Kysyin virolaiselta rehtorilta, että mikä on Viron koulumenestyksen salaisuus. Hän vastasi, että Virossa panostetaan oppilaanohjaukseen. Jokaisen oppilaan tilanne kartoitetaan keskusteluilla vuosittain, vanhemmat ovat mukana. Suomessa koulua kehitetään päin vastoin itseohjautuvuuden suuntaan.

Osa oppilaista on Suomessa ohjattu erityisluokkaan.

– Erityisluokan ero tavalliseen koululuokkaan on, että erityisluokassa opetus on partikulaarista. Kaikille ei anneta samaa läksyä, jokaisella on oma tapansa oppia. Erityisluokista luopuminen on virhe, koulunkäyntiavustaja ei korvaa erityisluokanopettajaa.,