Ihmiset 

Feedex menestyy viiden kärjessä: Pedersöreläinen rehuseosten tekijä pyörittää huimia tuotantomääriä ja viljaa tarvitaan raaka-aineeksi reilu rekallinen päivässä.

Pedersöre/Kolppi

Jos tämä juttu Feedexistä olisi tehty kolme vuotta sitten, loistaisi tuotantoennätys otsikossa. Vähän toimitusjohtajaJohanna Sundqvistiä kirpaiseekin kertoa, että kahtena viime vuotenakin tuotantomäärä hipoi sadantuhannen tonnin maagista rajaa, mutta jäi alle. Kahdesti se on kuitenkin yrityksen 28-vuotisen historian aikana onnistuttu ylittämään, aina sataanviiteentuhanteen tonniin.

Viime aikoina tulosta on laskenut turkisalan vaikeudet. Turkisalan käänteet vaikuttavat suoraan kolppilaiseen rehuntuottajaan, sillä yhtiön koko tuotannosta 40 % menee turkistarhoille. Loput 60 % rehuseoksista myydään täydentämään nauta-, sika- ja hevostilojen omia säilörehu- ja viljavarantoja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tehtaalta ajoittain leijaileva puuron tuoksu on kolppilaisille tuttu aromi, sillä samalla paikalla on valmistettu rehua jo 1960-luvulta asti.

"Jatkossa työntekijöistä tulee enemmänkin prosessinhoitajia; nostaminen, kantaminen ja ylipäätään fyysisen työn osuus vähenee minimiin".

– Tuoksuja tulee silloin kun tehtaalla keitetään ohraa.

Lypsylehmät ovat Feedexin pääkohderyhmä. Ruokittavia suita riittääkin pitkin poikin Suomea kun navetoista löytyy kaikkiaan noin 275  000 maidontuotannossa olevaa lypsylehmää.

– Maatalouden osuus on edelleen kasvussa. Suurimpana tuoteperheenä ovat tällä hetkellä nautarehut, mikä on luontevaa kehitystä, sikäli kun sijaitsemme lähellä isoja maitokuntia, Sundqvist kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rehumarkkinat ovat pitkälle sitä mitä keli määräävät. Ohraa saatiin viime vuonna erityisen hyvin ja säilörehuakin saatiin riittävästi kuivien vuosien jälkeen.

– Raaka-aineen, rehuviljan saatavuuden lisäksi vaikuttaa paljolti se, millaisia tuotteita menee asiakkaille, tarvitsevatko he enemmän täysrehuja vai tiivisteitä.

Rehuseoksissa Feedex käyttää pelkästään kotimaista viljaa; ohraa, kauraa ja vehnää. Rehuviljaa ostetaan koko Suomesta ja vuotuinen tarve on noin 45 tuhatta tonnia - enemmän kuin rekallinen päivässä.

– Rehuseoksia tarjotaan täydentämään tilojen omaa säilörehua, joka muodostaa ruokinnassa tärkeän pohjan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mansikkien ja Mustikkien ruokinta on muuttunut sitten edellisen isäntäpolven, sillä lypsymäärätkin ovat toista luokkaa. Tilasta riippuen navetoissa tuotetaan maitoa entiseen verrattuna noin puolet enemmän tai yli 40 litraa päivässä.

– Rehuseokset ovat pitkän ja tiiviin tutkimus- ja kehitystyön tulosta. Optimaaliset ravintomäärät, orgaanisessa muodossa olevien vitamiinien ja mineraalien imeytymiset huomioidaan. Ei ole mitään järkeä syöttää kallista ruokaa, joka menisi vain järjestelmän läpi.

Johanna Sundqvist huomauttaa Feedexin olevan osa elintarvikeketjua.

– Näin ollen haluamme vaikuttaa siihen, että eläimet saavat laadukasta rehua.

Lainsäädäntö on tiukkaa ja alan valvonta on sen mukaista. Raaka-ainehankintaa koskeva omavalvonta ja sertifiointi ovat itsestäänselvyyksiä.

Tuotekehityksessä avainsanana ovat suorat kontaktit tiloille sekä useat yhteistyökumppanit eri puolilla maailmaa.

– Pitää tuntea asiakas ja käyttäjä. Ja ennen kaikkea lähteä maailmalle katsomaan. Maailma ei – ihme kyllä – tule Kolppiin, tuumii Sundqvist pilke silmässä.

Vuosittain suunnataan mm. Yhdysvaltoihin Wisconsiin tai Kanadaan eri kokoisille tiloille. Ja puhetta ruokinnasta riittää. Tuliaisina on lähes aina uusia ajatuksia ja ideointia laatikon ulkopuolelta.

– Kotona on kovin helppo sokeutua, minkä vuoksi myös koulutamme porukkaa, erityisesti myyntipuolta, jatkuvasti. Pelkkä oikea hinta ei riitä, pitää nähdä koko managementti, Sundqvist juttelee ja painottaa kliseen uhallakin:

– Henkilöstö on oikeasti firman tärkein resurssi.

Top viiden kärkeen, vastaa Johanna Sundqvist kysymykseen 35 miljoonan euron bisnestä pyörittävän kotimaisen perheyrityksen sijoittumisesta yrityskartalle. Samaan joukkoon kuuluu mm. tanskalaisten omistukseen siirtynyt Hankkija ja Raision rehutehtaan ostanut ruotsalainen Lantmännen.

Ihan heti ei Feedexinkään mittarit mene punaiselle.

– Maksimissaan pystymme tuottamaan kaksisataaviisikymmentä tonnia päivässä.

Satunnainen kävijä ei näe tehtaalla rehua missään vaiheessa, sillä käytännössä koko tuotantoketju kulkee pitkin putkia ja siiloissa. Vilja tuodaan autoilla raaka-ainesiiloihin, sieltä myllyyn ja sekoittajaan. Jauheiset seokset jatkavat matkaansa suoraan valmissiiloon, pelletöitävät rehut rakeistuskoneeseen ja jäähdyttimeen, sitten irtotavarana siiloon tai säkitykseen.

– Suurin osa tuotannosta toimitetaan autoilla irtorehuna suoraan tilojen siiloihin; ostamme kuljetuspalvelut kuljetusyhtiöiltä. Säkitykseen menee 15 % tuotannosta.

Navetoissa, sikaloissa ja hevostalleilla maistuu rehu niin jauhon kuin pelletinkin muodossa.

Tuotannon automatisointi on viiden vuoden tähtäimessä. Vääjäämättä se merkitsee työpaikkojen vähenemistä nykyisestä 35:stä.

– Puolet tuotannosta on jo automatisoitu, mm. säkitys hoituu robotiikan ja yhden työntekijän voimin. Ennen säkityslinja työllisti kolme henkilöä. Jatkossa työntekijöistä tulee enemmänkin prosessinhoitajia; nostaminen, kantaminen ja ylipäätään fyysisen työn osuus vähenee minimiin, visioi Sundqvist.

Hän katsoo, että ilman kulukuuria ja investointia automatiikkaan kilpailukyky kärsii.

– Vaihtoehtona olisi jatkaa samoilla koneilla ja porukalla, vaikka se heikentäisi kilpailukykyä pitkällä tähtäyksellä.

– Onneksi olemme kaukana tilanteesta, että pitäisi painaa paniikkinappulaa. Voimme suunnitella ja toteuttaa muutokset rauhassa ja maltilla, huomauttaa Johanna Sundqvist.

Ähtäväläinen Johanna Sundqvist löysi naapurikylän Kolpin rehutehtaalle kesätöihin kansainvälisen kaupan opiskelijana jo vuonna 2007.

– Sain tehdä Feedexillä myös työharjoittelujakson ja valmistuttuani pääsin vakituiseksi raaka-aineiden ostoon.

Toimitusjohtajan ura urkeni 2018.

Mieli veti nuorena maailmallekin, mutta hevosharrastus voitti. Tällä hetkellä Sundqvistin tallissa vanhempien kotipihassa Ähtävällä asustelee neljä omaa heppaa, jotka emäntänsä tavoin viihtyvät kouluratsastuskentillä.

– Mahdollisuus kilpailla on minulle eteenpäin innostava päämäärä, vaikka kilpailenkin lähinnä itseäni vastaan.

Hevosruokinta on arvatenkin myös yksi Johanna Sundqvistin omista vahvuuksista ja sydämenasioista. Työ ja harrastus ovat usein sama ja tarvittaessa oman tallin väki toimii koekaniinina.

– Illalla on mukava lähteä vaan ratsastamaan.

Uskollinen ystävä jaksaa kuunnella selän päältä korviin kantautuvat ilot ja murheet. Sopiviin väliin se hirnahtaa, kuin ymmärtäen, emäntä ajattelee.

Johanna Sundqvist, 33

Rehutehdas Feedexin toimitusjohtaja vuodesta 2018 lukien. Tuli taloon kesätyöntekijäksi 2007, sai vakituisen paikan raaka-aineiden ostajana 2010.

Hevosruokinta yksi vahvuuksista ja sydämenasioista.

Kotoisin Ähtävältä, asuu Kruunupyyssä.

Johtaa vuonna 1992 toimintansa aloittanutta Feedexiä, jonka omistaa pietarsaarelainen Jan Fors perheineen. Aiemmin samalla paikalla Kolpissa toimi Hankkijan rehutehdas 1960-luvulta asti.

Työntekijöitä yhteensä 35. Tuotanto on puolittain automatisoitu.

Tehdas pyörii kolmessa vuorossa maanantaista perjantaihin.

Rehuseoksissa käytetään vain kotimaista viljaa; ohraa, kauraa ja vehnää. Rehuviljan vuotuinen tarve on noin 45 tuhatta tonnia - enemmän kuin rekallinen päivässä. Vuotuinen tuotantoennätys: 105 tuhatta tonnia.

Liikevaihto: 35 miljoonaa euroa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä