Paikallisuutiset

Eläimet johdattavat oikeaan ja yhteiseen säveleen ­– tällä kertaa Antti Apina ja Gunnar Gorilla opastivat Kielikylpykoulussa

Kielikylpykoululla opetus käy sujuvasti kahdella kielellä. Tällä kertaa kolmasluokkalaisten tunnilla soi kolmas kieli, joka onkin kaikille yhteinen.

Musiikkia opetetaan muusikko, kitaristiHannu Annalan tapaan.

– Lähtee! Annetaan lähtösävel omalle korvalle! Yy-kaa-kolme-neljä: Satu meni saunaan, laittoi laukun naulaan, satu tuli saunasta, otti laukun naulasta.

– Jess! Sehän meni hyvin, eikä ollut vaikeaa!

Annala johtaa oppilasorkesteria itse kehittelemänsä eläinkuvanuottimenetelmän avulla.

Perinteiset, abstraktit nuotit on korvattu suurikokoisilla eläinten kuvilla. Oma äänensä on Antti Apinalla, Ella Elefantilla, Fanni Fasaanilla, Gunnar Gorillalla ja Heikki Hevosella. Alkukirjain vastaa samaa sävelkorkeutta.

Kuvasymboli realisoi nuotin, kuvan ja viivan värit ohjaavat sen oikealle korkeudelle ja aakkonen eläimen nimessä täydentää triplakoodauksen.

– Tällaista ei missään muussa musiikin opetusmenetelmässä ole kyllä koskaan ollut. Paljon on käytetty värejä ja geometrisia muotoja, mutta ei kolminkertaista koodausta. Ne tukevat toisiaan, ja joku niistä on oppilaalle piilotajuisesti se ratkaiseva, Hannu Annala kertoo.

Hän on harjoittanut musiikinopetusta tällä tavoin nyt muutaman vuoden ajan. Menetelmä sopii aivan kaikenikäisille lähdettäessä tutustumaan soittamisen ja laulamisen maailmaan.

– Tämä on osoittautunut valtavan hyvin toimivaksi päiväkoti- ja eskarilapsille. Eläin- ja kuvasymbolit näyttävät olevan hyvin helppotajuista seurattavaa ja hahmotettavaa. Tätä voi soveltaa 4–100-vuotiaille, Annala sanoo.

Hänen mukaansa musiikin opetusta voi tällä menetelmällä laajentaa entistä nuorempiin ja entistä vanhempiin oppilaisiin. Myös erityisoppijat saavat eläinkuvanuoteista paljon irti.

– Ja soitinsovellusten avulla on teknisesti ja motorisesti helppoa soittaa. Tämä laajentaa mahdollisuuksia ja osallistaa ihmisiä nopeasti musiikkiin.

Hannu Annala on alkuvuoden aikana käynyt Kielikylpykoululla musiikintunnilla neljä kertaa.

MusiikinopettajaVictoria Asplund keskittyy eläinkuvatunneilla avustamaan oppilaita samalla, kun Annala on orkesterin ohjaksissa.

– Uskon, että kokemus on ollut oppilaille hyvä, he ovat saaneet enemmän irti visuaalisista nuoteista. On helpompaa, kun he voivat kytkeä ne eläimiin tai johonkin muuhun, minkä voi nähdä, Asplund arvioi.

– Huomaa kyllä, että he haluavat mielellään olla mukana ja kaikki saavat olla mukana. Näen kyllä tämän hyvänä tapana opetella nuotteja ja hyvänä täydennyksenä opetukseen.

Entä, jos oppilas harrastaa jo musiikkia ja osaa nuotit?

– Reilusti edellä oleva oppilas voi tietysti turhautua, mutta näin pienten lasten ympäristössä sitä vaaraa ei yleensä ole. Enemmän musiikkiopintoja käynyt vain nauttisi siitä, että osaa niin sujuvasti.

Hannu Annalan mukaan ihmiset ovat yksilöitä ja erilaisia, mutta hänen kokemuksensa mukaan 98:lle koulittavista menetelmä näyttää sopivan hyvin.

– Minulle ei ole oikeastaan missään tullut sellaista tunnetta, että joku turhautuisi liikaan helppouteen.

Hän on kiertänyt ympäri Suomea kouluissa ja yliopistoissa esittelemässä metodiaan. Myös ulkomailla siitä ollaan oltu kiinnostuneita.

Pietarsaaressa hän on vieraillut Kielikylpykoulun lisäksi Itälän koulussa.

– Tämä tukee koulun päämääriä musiikin absoluuttisten alkeiden oppimiseen. Luulen, että koulussa ei niin paljon ehditä syventymään nuotteihin, vaan opetus on enemmän yleistä musiikkitaidon kehittämistä laulamalla ja kuuntelemalla. Eläinkuvien avulla oppilas voi edetä itseohjautuvasti, nopeasti ja hauskalla tavalla, myös omalla vauhdillaan kotona tai vapaa-aikana.

Annala sanoo menetelmän nopeuttavan nuotiston saloihin pääsemistä niin paljon, että eläinkuvat tekevät itsensä aika nopeasti tarpeettomiksi.

Kaikista ei luonnollisestikaan tule huippumuusikoita, eikä se ole tarkoituskaan.

Hannu Annalan mielestä on kuitenkin tärkeää tutustua musiikkiin jo nuorella iällä.

– Sehän on kenen tahansa, mutta varsinkin lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta erittäin suotuisaa. Musiikki kehittää aivojen hermoratoja, ajattelua ja motoriikkaa. Kun näihin kytketään oma lauluääni ja sävelkorvan käyttö, syntyy aivoille monipuolinen prosessi, joka kehittää valtavasti ihmisen kokonaisvaltaisia taitoja ja oppimiskykyä.

– Lapsen oppimisen herkkyyskautta jossakin 3–6-vuotiaana ei saisi menettää. Niinkuin tiedämme, niin kielten oppiminenkin on silloin hyvin sujuvaa ja luistavaa. Samalla tavoin musiikki on eräänlainen kieli myös, Hannu Annala sanoo.

Hänen ”pestinsä” Kielikylpykoulussa on tällä erää ohi, mutta Victoria Asplundille jää opetusmateriaalia ja kokemuksia jaettavaksi oppilaille jatkossakin.

– Ikäryhmissä on huomattavissa eroja. Tämä menetelmä näyttää toimivan hyvin juuri tässä ryhmässä eli kolmasluokkalaisilla, vaikka voi tätä vanhempienkin oppilaiden kanssa käyttää, Asplund sanoo.