Paikallisuutiset

"Avoin" koulu askarrutti – pietarsaarelaisvanhemmat kysyivät uuden Kielikylpykoulun työrauhasta, tasakatosta ja turvallisuudesta

Pietarsaari

Lapsia on opetettu kielikylpymenetelmällä Pietarsaaressa 27 vuotta, mutta vasta nyt näkyvät ensimmäiset aihiot kokonaan omasta ja uudesta koulurakennuksesta.

Pietarsaarelaisvanhemmille, joita oli saapunut paikalle puolen sataa, esiteltiin keskiviikkoiltana piakkoin rakenteille tulevan Kielikylpykoulun piirustuksia ja havainnekuvia.

Koulusta ollaan suunnittelemassa avointa, monin tavoin muunneltavissa olevaa tilaa, jossa uusimmat pedagogiikan virtaukset aiotaan ottaa käytäntöön.

Ihmiset luovat toimintaympäristön, eivät seinät. Kristiina Hellstrand Rehtori

Koulu on yli 5 000:lla kerrosneliömetrillään suuren luokan kaksikerroksinen rakennus. ArkkitehtiHilkka Maija Antila NAC Arkkitehdit Oy:stä kertoi tiloista, jotka poikkeavat perinteisistä luokkahuoneiden muodostamista kouluista merkittävästi.

– Tiloja jaetaan kalusteilla, verhoratkaisuilla ja sermeillä tarpeiden mukaan. Myös käytävät valjastetaan pienryhmien opetuskäyttöön. Pieniä hiljaisen oppimisen tiloja on niinikään useita, Antila selvitti.

Ainoat pysyvästi tarkoitukseensa korvamerkityt tilat tulevat hallintoon, muun muassa rehtorille, kuraattorille ja terveydenhoitajalle.

– Akustiikalla on oma suunnittelijansa, ja siihen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kielikylpykoulun rehtoriKristiina Hellstrand kertoi pitkään jatkuneen suunnittelun lähteneen puhtaan sisäilman, asianmukaisten tilojen ja toimivan tekniikan lähtökohdista.

Hän myös painotti uusien oppimismenetelmien tärkeyttä koulun kehittämisessä.

– Kielikylpypedagogiikka ei ole kiinni seinistä. Se on kehittynyt kaiken aikaa, vaikka olemme olleet hajautettuina moneen paikkaan. Ihmiset luovat toimintaympäristön, eivät seinät.

Hellstrandin mukaan uuden koulun myötä kielikylvyllä on historiansa parhaat edellytykset toimia.

– Meillä on vielä puolitoista vuotta aikaa jatkaa suunnittelua, ja siihen otetaan oppilaat ja vanhemmat mukaan. Jos joku epäilee, ettei koulua voi rakentaa muuten kuin pulpettien ja 60 neliön luokkien varaan, rehtorina olen varma, että tämä tulee onnistumaan, Hellstrand vakuutti.

Monta vanhempaa ratkaisut silti askarruttivat. Kysymyksiä tuli niin tilojen jakamisesta ja ryhmien oppilasmääristä kuin tasakatosta ja avoimen koulun yleisestä turvallisuudesta.

Kouluun tulee kaikkiaan neljä eri sisäänkäyntiä.

– Ulko-ovien ei ole tarkoitus olla avoinna kenen tahansa kulkea, Pietarsaaren vt. tekninen johtajaRune Hagström rauhoitteli.

– Jokaisessa tilassa on kuitenkin ovet, ja jokaisesta on vähintään kaksi uloskäyntiä eri suuntiin, Hilkka Maija Antila huomautti.

Tasakattorakentaminen nimettiin yleisökeskustelussa jopa emämunaukseksi. Antilan mukaan muu kuin tasakatto on osoittautunut hankalaksi ratkaisuksi tämän kokoluokan rakennuksissa.

– Erittäin pätevä rakennesuunnittelijamme on pitänyt tasakattoa koko hankkeen edellytyksenä. Luotan häneen ja siihen, että katto myös pitää vettä.

Hagström totesi Pietarsaaren ongelmarakennusten enemmistön olevan muita kuin tasakattoisia.

Hän piti materiaalien valintaa, toimivaa tekniikkaa sekä rakentajien korkeaa työmoraalia ja koulutusta takeina Kielikylpykoulun terveelle sisäilmalle.

– Koko ketju on kyllä otettu vakavasti niin, että rakentajat tietävät tekevänsä tervettä koulua.

Koulun opettajaPäivi Tuulensuu sanoi ymmärtävänsä vanhempien huolet, mutta uskovansa innostuneen yhteistyön johtavan hyvään lopputulokseen.

– Arvostan tätä henkilökuntaa, koulussa on sellainen draivi päällä. Opettajat haluavat, pystyvät ja pohtivat asioita todella paljon, ja uskon että tällaisella henkilökunnalla päästään tosi hyviin ratkaisuihin.