Paikallisuutiset
Ajan sivu -PS 10 vuotta sitten: Synnäri sai sinettinsä
Synnytysosaston sulkeminen harmittaa. Juhannukseen saakka luvataan toimia kuten tähänkin asti.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan tiistainen päätös lakkauttaa Malmin sairaalan synnytysosaston toiminta kesään 2014 on otettu Pietarsaaressa ja lähiseudulla vastaan raskain mielin.
Lakkautuspäätös liittyy läheisesti sosiaali- ja terveysministeriön tuoreehkoon päivystysasetukseen, joka luo erittäin tarkat vaatimukset synnytysten hoitamiseen vaadittavista resursseista. Vaikka asetuksessa mainittu siirtymäaika synnytystoiminnan osalta olisi päättynyt vasta vuonna 2017, päätti lautakunta lakkauttaa jo vuosikaudet harkinnassa olleen synnytysosaston.
– Me emme halua kommentoida tätä raskasta asiaa lainkaan, toteaa apulaisosastonhoitaja Maria Kronqvist.
– Jatkamme työntekoa vuorolistan mukaisesti ja teemme töitä loppuun asti.
Tehyn pääluottamusmies Kim Yli-Pelkola kertoo, että osaston sulkeminen koskee noin 25 ammattiliiton jäsentä.
– Kolmen lastenhoitajan ja reilun kahdenkymmenen kätilön kanssa ollaan hiljalleen neuvottelemassa, miten työsuhdeasioissa edetään.
Yli-Pelkola kertoo, että sairaalan henkilökuntaa on hiljattain informoitu tilanteesta.
– Osaston 4 eli synnytysosaston henkilökunnalle, sekä neuvoloiden terveydenhoitajille, unohtamatta kirurgian ja päivystyksen työntekijöitä, tiedotettiin jo viime viikolla tilanteesta.
Työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja.
– Nythän on selvää, että kätilöiden osalta synnytystoiminta lakkaa juhannuksena. Tutkimme parhaillaan missä he voivat jatkaa työskentelyä. Kätilöillähän on sairaanhoitajan pätevyys.
Yli-Pelkolan mukaan kätilöille taataan jo syksyn ja talven aikana mahdollisuus tutustua sairaalan eri osastoihin ja työyhteisöihin, joissa työntekoa voisi jatkaa. Myös neuvolat tulevat kyseeseen mahdollisina työpaikkoina.
– Kokkolasta on kuulunut huhuja halukkuudesta palkata muutamia kätilöitä sinne, mutta ovatko kyseessä sitten sijaisuudet vai ihan vakinaiset työpaikat, en menisi sanomaan, aprikoi Yli-Pelkola.
– Henkilökunnan keskuudessa ollaan toki apealla mielellä. Kaikki ovat kuitenkin motivoituneita hoitamaan työt kunnialla loppuun saakka. Hanskoja ei olla lyömässä tiskiin.
Johtajaylilääkäri Sakari Telimaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta ymmärtää osaston sulkemisen aiheuttaman surun.
– Ilman muuta sulkeminen on raskas asia, ymmärrän surun oikein hyvin.
– Kaipaan asian käsittelyyn nyt kuitenkin hitusen realismia. Asia on vain niin, että vaateita tulee, niiden takana pitkään tutkitut kriteerit. On Kokkolassakin luovuttu - silmät ja korvat on jo siirretty Ouluun. Näillä aloilla potilaita on suhteellisen vähän, eikä luopuminen koskaan mukavalta tunnu.
– Joka tapauksessa käsitän oikein hyvin, että tähän asiaa liittyy voimakkaita tunteita.
Telimaa kertoo, että sulkemispäätöksen vuoksi ollaan hyvinkin pian kokoontumassa saman pöydän ääreen sopimaan käytännön järjestelyistä Pietarsaaren ja Kokkolan kesken.
– Olemme luomassa toimintamallia, jonka mukaan saadaan asiat hoidetuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Mitään vaateita meillä ei ole Pietarsaaren suuntaan.
– Yhteistyöpalaveri on tulollaan Pietarsaaren asiantuntijoiden kanssa. Yhteinen toimintamalli on tarpeen, että saamme sovituksi yhtenäisistä kriteereistä ja hoitotavoista.
Sakari Telimaa korostaa, että Pietarsaaresta eivät läheskään kaikki palvelut ole häviämässä. Hänen mielestään on oikein hyvä, mikäli äitiyspoliklinikkapalvelut säilyvät Pietarsaaressa.
– Tuolloin ei äitien tarvitse ajella Kokkolaan jokaiseen seulontaan.
– Keskeisintä on saada hoitoketjut kuntoon ja tarkentaa näkemyksiä samanlaisiksi. Voi olla hyvinkin järkevää, että äitiyspoliklinikka on jatkossakin Pietarsaaressa. Kommunikaatioon ja tietovaihtoon on tietenkin panostettava.
Telimaan mukaan ruotsinkieli ei ole Kokkolassa ongelma.
– Henkilökunnastamme 40 % puhuu ruotsia. Jo nyt asiakkaistamme jopa 13-14 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Kieli ei meille ole ongelma, mutta ilman muuta olemme siitä valmiita myös keskustelemaan. Mikäli saamme Pietarsaaresta vapautuvia kätilöitä joukkoomme, paranee tilanne entisestään.
Muun muassa Facebook-ryhmässä esitettyyn väitteeseen siitä, että isommassa synnytysyksikössä myös toimenpiteitä vaativien synnytysten määrä lisääntyisi, on Telimaalla vankka kanta.
– Ei pidä paikkansa, johtajaylilääkäri jyrähtää.
– Asiahan on niin, että kysessä on tilastoharha. Esimerkiksi HUS:ssa tehdään paljon sektioita, mutta heille lähetetään koko maasta kaikkein vaikeimmat tapaukset. Pienissä synnytysyksiköissä hoidetaan yleensä niin sanottuja helppoja synnytyksiä, siksi tilastoissa toimenpiteitäkin näkyy vähän.
– Todennäköisesti helppojen synnytysten määrän lisääntyessä, meidänkin toimenpidetilastomme tulevat laskemaan, Telimaa miettii.
– Asiantuntijat toimivat aina äidin ja lapsen parhaaksi.
Telimaa kertoo, että Kokkolassa ollaan kiitollisia mikäli äidit valitsevat keskussairaalan synnytyspaikakseen.
– Toivotamme kaikki synnyttäjät kovasti tervetulleiksi. Toivomme, että äidit valitsevat meidät ja vastaamme heidän tarpeisiinsa parhaan taitomme mukaan, Telimaa vakuuttaa.
Maria Kojola
