Paikallisuutiset

Ahvenet runsastuneet nopeasti Luodonjärvellä ja Öjanjärvellä – Taustalla ilmiö, jossa ei ole mitään hyvää

Tämähän näyttää mainiolta. Noin äkkiseltään ajatteli toimittaja, kun sai luettavakseen raportin nimeltä Luodonjärven ja Öjanjärven koekalastus vuonna 2022.

Luodon-Öjanjärvi on kahden tekojärven kokonaisuus. Kuva: Clas-Olav Slotte

Raportti ilmestyi aiemmin tänä vuonna ja mainittujen vesialueiden koekalastukset olivat neljännet laatuaan, aiemmat tehtiin vuosina 2009, 2013 ja 2018.

Tuoreimmat tulokset kertovat ahvenen nousseen selkeäksi valtakalaksi niin Öjanjärven Laajalahdella kuin Luodonjärvelläkin. Laajalahdella on koeverkkoihin osuvien ahventen kokonaismäärä noin kahdeksankertaistunut 13 vuodessa ja Luodonjärvelläkin kuusinkertaistunut.

Vesiluonnosta kiinnostuneet maallikot tapaavat pitää ahvenkalojen määrää suhteessa särkikalojen määrään melko positiivisena merkkinä vesistön tilasta.. Mutta…

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kun raportista lukee, mistä ahventen määrän kasvu johtuu, niin se positiivisuus asiasta vähän katoaa, muistuttaa vesistöasiantuntija Marjut Mykrä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Siteerataan raporttia näiltä osin sanasta sanaan: ”Ahven on runsastunut viime aikoina monin paikoin rannikolla ja sisävesissä. Ensisijainen syy ahvenen menestykseen on lämmennyt ilmasto ja sen positiivinen vaikutus poikastuotantoon. Myös Luodonjärven ja Öjanjärven tapauksessa lämpimien kesien yleistyminen lienee tärkein syy ahvenkannan voimakkaaseen kasvuun.”

Eli ilmastonmuutoshan se siellä taustalla vaikuttaa. Eikä ahventenkaan määrän nopea kasvu muutenkaan ole pelkkä ilouutinen, niin arvostettu ruokakala kuin kyseessä onkin.

– Jos kaloja ylipäätään on paljon, niin aika usein se kertoo rehevöitymisestä, sanoo Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Heli Jutila.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kommentti saa tukea raportista löytyvästä ekologisen luokittelun arviosta. Laajalahden luokitus on koekalastuksen saaliin perusteella vain välttävä sekä yksikkömäärien että massan osalta. Etenkin yksikkömäärissä on ahventen määrän nousu kuten todettua ollut hurjaa.

– Siitä näkyy, ettei välttämättä ole niin kauhean hyvä asia, että niitä pieniä kaloja on niin paljon, Jutila vahvistaa.

--Särkikalojen biomassaosuus on kohtuullisen hyvä [eli riittävän alhainen] ja arvioluokka sen osalta on erinomainen.

– Maltillisesti on särkikaloja ollut suhteessa siihen, että kyseessä on rehevöitynyt järvi. Välillä on järvessä happamuutta ja kaikki särkikalat ovat sille herkempiä kuin ahvenet.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Miten kesien ja keväiden lämpeneminen käytännössä auttaa ahventa?

– Kutu pääsee hyvin käyntiin kun on lämmintä, Marjut Mykrä taustoittaa.

– Niitä pieniä on nyt niin paljon varmaan sen vuoksi, että viime vuosina on ollut niille niin hyvät olosuhteet, Mykrä jatkaa.

Kalastajille voi siis tulevina vuosina olla Luodon-Öjanjärvellä kissanpäivät, mitä ahvensaalisiin tulee.

Muiden Luodon-Öjänjärvellä tavattavien kalojen kannat eivät edelliseen tutkimukseen nähden ole muuttuneet läheskään yhtä voimakkaasti.

Kolmantena Luodon-Öjanjärven vesistönä tutkimuksessa on ollut mukana Öjanjärven Bysundet. Se saa raportissa kaikissa kategorioissa määritelmän erinomainen. Luodonjärven tila arvioidaan heikommaksi kuin Bysundetin, mutta paremmaksi kuin Laajalahden.

Koekalastusselvitys on teetetty osana laajempaa Luodon-Öjanjärven yhteistarkkailukokonaisuutta, jota Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi.

Luodonjärvi on vanhoista merenlahdista pengertämällä aikaansaatu tekojärvi, jonka vesi on merenpintaa korkeammalla. Se muodostettiin vuonna 1962.

Öjanjärvi on yhtä lailla tekojärvi, mutta paljon pienempi. Se on yhteydessä Luodonjärveen ja kokonaisuutta kutsutaan Luodon-Öjanjärveksi.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä