tiistai 6.12.2022 | 22:34
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Kuvat kertovat vuosisadan vaihteen Pietarsaaresta: Museon uusi teos tarjoaa yleissilmäyksen kaupunkiin ja aikalaisiin - miltä he näyttivät, miten pukeutuivat

Pirkko Högkulla
Ti 23.8.2022 klo 15:15

Pietarsaari

Pietarsaaren museon tuorein julkaisu on Kuvia vuosisadan vaihteen Pietarsaaresta. Valokuvakirja kertoo Pietarsaaren muutoksesta merikaupungista teollisuuskaupungiksi 1900-luvun vaihteessa kun purjelaivat häviävät, tupakkatehdas laajentaa, kaupunki saa sikuri-, laatikko- ja sikuritehtaan sekä Konepajan.

Teos koostuu elämänsä valokuvaukselle omistaneen kuvaaja Julia Widgrénin (1842-1917) valokuvista sekä muutamien muiden valokuvaajien ottamista kuvista. Tekstit ovat valokuva-amanuenssi Johanna Enrothin ja museonjohtaja Carola Sundqvistin käsialaa.

Teos tarjoaa yleissilmäyksen kaupunkiin ja aikalaisiin, miltä he näyttivät, miten pukeutuivat ja mitä maamerkkejä valokuvaajat halusivat ikuistaa.

Valokuva-amanuenssi Johanna Enroth kuvattuna uuden valokuvakirjan kanssa museon valokuva-arkistossa. Arkistojen kätköissä on kaikkiaan noin 450 000 negatiivia ja lukemattomia valokuvia.
Pirkko Högkulla

Museon kuva-arkisto käsittää huikeat 450 000 negatiivia ja päälle lukemattomia valokuvia. Näistä noin 2 200 on Julia Widgrénin ateljeesta Pietarsaaresta vuosilta 1896-1902. Vaasassa hän oli avannut valokuvausateljeen jo 1866.

– Widgrén siis kuvasi Pietarsaaressa merenkulun ja teollisuuden taitekohdassa. Hän vieraili kaupungissa jo aikaisemmin joten kokoelmissamme on kuvia jopa 1880-luvulta, kertoo Johanna Enroth.

Widgrénin kuvaillaan olleen innovatiivinen, teknisesti ja motiivin osalta monipuolinen. Lähes 40-vuotisen valokuvaajauransa aikana Widgrén palveli laajaa asiakaskuntaa ja saavutti arvostetun aseman.

Hänen tunnetuin valokuvansa on kahleissa istuvista "Härmän häijystä", Antti Isotalosta ja Antti Rannanjärvestä, vuodelta 1869. Widgrén oli saanut tehtäväkseen valokuvata vankeja Vaasan lääninvankilassa, jotta heidät voisi tunnistaa helpommin.

Kanavakatu 73:ssa, kultaseppä Björkmanin pihapiirissä (nykyinen Halpa Halli) sijainneessa ateljeessa kävivät niin porvarit kuin työläiset.

– Valokuva itsestä pyrittiin ottamaan elämän taitekohdassa kasteesta lapsuuteen ja ripillepääsyyn, ammattiin valmistumisesta kihlajaisiin, häihin ja hautajaisiin, Enroth kuvailee.

– Oli tietenkin tärkeää millaiset vaatteet puettiin kuvaushetkeen. Omaa rekvisiittaa otettiin mukaan ja usein valokuvia henkilöistä, joiden toivottiin olevan läsnä kuvassa.

Visiittikorteilla riitti kysyntää. Ne olivat koko- tai puolivartalomuotokuvia ihmisistä, yksin, yhdessä perheen tai ystävien kanssa.

– Visiittikorttialbumi oli aikansa facebook. Siinä esiteltiin perheen sukulaiset ja verkostot. Albumi laitettiin esille selailtavaksi kun taloon tuli vieraita. Albumi oli tietenkin pidettävä ajankohtaisena, mikä tiesi käyntiä valokuvaamossa parin vuoden välein.

Pietarsaaren museon julkaisusarjan 31. teos on valokuvakirja, jonka perustana ovat Julia Widgrénin (1842-1917) ottamat kuvat.
Pirkko Högkulla

Uransa alkupuolella Widgrénillä ei ollut Pietarsaaressa pysyvää ateljeeta, vaan hän ilmoitti aina erikseen lehdessä milloin vierailee kaupungissa ja kuinka pitkään aikoo viipyä.

– Toistaiseksi avoinna oleva, ensimmäinen pysyvä valokuva-ateljee, olikin sitten jotain aivan uutta kaupungissa. Siitä todistaa maininta Jakobstads-lehdessä 8. heinäkuuta 1899. Lehtimaininnassa pohditaan myös, että milloinkahan koittaa se aika, että parturi keksii avata Pietarsaaresta puuttuvan parturituvan, Johanna Enroth kertoo.

Widgrén kuvasi rakennuksia, maisemia ja katukuvia "Suomen maisemia" sarjaan, johon kuuluu Pietarsaaresta mm. kuva Runebergin tuvan sisustuksesta.

Eilen tiistaina myyntiin tulleesta teoksesta on otettu 700 kappaleen painos.

#