keskiviikko 6.7.2022 | 04:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Kohti kesän kruisailuja Vaaleanpunaisen pantterin ratissa

Pirkko Högkulla
Ke 15.6.2022 klo 12:00

Pedersöre

Kesän kruisailuja ja ajoja odottaa Fredriksson-Björkskogin perheen tallissa monenlainen menopeli. Yksi on avoautoksi leikattu Volvo 242.

– Auto tuli meille tässä kunnossa jokunen vuosi sitten. Tuunattu lopputulos on kaukana alkuperäisestä, mutta eletty elämä ja kilometrit saavat näkyä, tuumii Martina Fredriksson.

Nimikin pinkin väriselle kaaralle tuli kuin annettuna; Pink Panther - Vaaleanpunainen Pantteri.

"Kysyin miksi keula on autossa erivärinen. Sitten David alkoi selittämään. Sillä tiellä ollaan".

Avoauton kanssa pysyy Fredrikssonin mukaan sopiva jännitys tien päällä kun sadekuuron yllättäessä pitää yrittää löytää suoja. Tähän asti on menty hyvällä säkällä; kastumatta on käyty Tuurissa, Juthbackassa ja käännetty rattia vaikkapa aurinkoisissa vappuajoissa.

– Jotkut teettävät kangaskaton, mutta me haluamme kaiken uhalla pitää vireillä tämän kesäisen jännitysmomentin, hän naurahtaa.

Työjuhtana ahertava traktorivanhus oli aikoinaan Ruotsin armeijan leivissä. Mia-tyttö tykkää leikkiä ajamista.
Pirkko Högkulla

Menopelit joka lähtöön ovat itse asiassa sekä Fredrikssonin että Björkskogin perheissä sukupolvia yhdistävä juttu.

Innostus moottoriajoneuvoihin, käytännössä vanhoihin Volvoihin, on tarttunut toisessa perheessä isältä pojalle, toisessa isältä tyttärelle.

– Itse työskentelen tällä hetkellä toisella paikkakunnalla huoltoasemalla. Me tapasimme Davidin kanssa kun olin palvelutankkaajana Kokkolassa. David tuli asemalle vanhalla Volvollaan, kysyin miksi keula on autossa erivärinen. Sitten David alkoi selittämään. Sillä tiellä ollaan.

Hääkellot soivat lokakuussa 2018 syksyn lehtien ollessa kauneimmillaan. Onnellisessa hääpotretissa ovat mukana kummankin vanhemmat sekä heidän Volvo PV kaunottaret.

Perhe kasvoi ensin koiranpennulla sitten Mia-tyttärellä kaksi vuotta sitten. Tyttärelle on itsestään selvästi jo omat pikkumönkijät odottamassa tulevien vuosien harrastuksena.

Hääpotretissa ovat mukana kummankin vanhemmat, vasemmalla Björkskogit, oikealla Fredrikssonit sekä heidän Volvo PV -autonsa.
Pirkko Högkulla

Autoja vaihdetaan ja kauppoja tehdään myös perheiden sisällä kun kummallakin puolella löytyy laaja valikoima erilaisia menopelejä.

– Me Davidin kanssa olemme vasta aloittelijoita. Onhan meillä oma Volvo PV ja munavaunukin vuodelta 1978. Niillä on ajateltu lähteä tien päälle. Tosin nykyisillä bensahinnoilla ajatuskin hirvittää, Fredriksson pohdiskelee

– Davidin silmäteränä on muun muassa viisisataakuutioinen Honda CR 1990-luvulta. Itselläni on kevytmoottoripyörä, mutta sillä on toistaiseksi kovin vähän kilometrejä. Kun käy töissä, on pienen lapsen äiti ja muitakin menoja, on pakko valita miten vapaahetkensä käyttää.

Työjuhtana ahertaa traktorivanhus, vihreä Volvo BM, joka oli aikoinaan Ruotsin armeijan leivissä. Se on hyvä käyttöpeli lumitöissä, hiekankuljetuksessa, puiden roudaamisessa. Miehistön vanhalle kuljetuskärrylle mahtuu monenlaista lastia.

Pihassa seisoo myös kaksi Volvo farmaria menneiltä vuosikymmeniltä

– Vanhempi on vuodelta 1987 ja siihen on turbo laitettuna. Uudempi 1990-luvulta on meidän kaikista halvin auto, joka on toiminut parhaiten. Pyyntihinta oli kaksi karkkipussia, mutta maksoimme vähän enemmän, Martina Fredriksson naurahtaa.

Lääniä pedersöreläistilalla riittää. Kaukana kaikesta metsän keskellä, hiljaisella ja pimeällä alueella lentelevät maakotkat ja hirvet seisovat ihmettelemässä korpisuoralla tuon tuosta. Ikkunasta avautuu maalauksellinen maalaismaisema.

– Haluamme velattoman elämän. Paikkaa rempataan hissun kissun.

Vanha talo ostettiin syrjäseudulta kodiksi kuutisen vuotta sitten. Mukana tuli pari hehtaaria peltoa. Maalle ei juuri nyt ole käyttöä, mutta tulevaisuudessa sille ehkä rakentuu oma rata, jolla kaasutella moottoripyörillä, mönkijöillä ja crossipyörillä.

Mialle on jo omat pikkumönkijät odottamassa tulevien vuosien harrastuksena.
Pirkko Högkulla

Tanssiminen ja kaupunkiajelutkesäiltaisin kuuluvat yhteisiin vapaahetkiin.

– Lavatansseihin asti ei olla vielä päästy koittamaan.

Aikaa Martina Fredrikssonilta löytyy lisäksi leipomiselle, Pietarsaaren SPR:n ystävätoiminnalle sekä runojen kirjoittamiselle.

Omaäänisellä kirjoittajalla syntyy runoja siitä mitä milloinkin sattuu olla mielen päällä tai sydämessä soittelemassa: syvistä, kepeistä ja hauskoistakin aiheista kuten rakkaasta autoharrastuksesta:

Vanhat Volvot, ne tiedetään.

Toimiiko? Me yritetään.

Manuaalivaihteilla,

on kytkin turhan painava,

ja näillä hevosvoimilla,

ei tien päällä kilpailla.

Alustaa, kun vilkuilee,

mekaanikko huokailee,

kestäisikö taas kyyneltä,

kun tulossa on ruostereikä.

Silti on saanut aikaan katseita,

kun on käyntiin joutunut pukata,

ja kasettiradiossa kesäbiisi,

kappaleita korkeintaan viisi.

Olisiko onni tänään matkassa,

ettei kiehuisi liikennevaloissa,

kun on ilmanvastus mahtavin,

vanhalla Volvolla tietenkin.

Kauan on mukana ollut,

ja kauan tulee olemaan,

tässä teille tarina siitä,

vanhat autot ei jää unholaan.

Innostus moottoriajoneuvoihin, käytännössä vanhoihin Volvoihin, on tarttunut toisessa perheessä isältä pojalle, toisessa isältä tyttärelle.

#