Paikallisuutiset

Liinakko -yritys ampaisi laukkaan keppareilla: Pietarsaarelainen yrittäjä onnistui tekemään keppihevosista bisnestä jolla voi elättää itsensä

Pietarsaari

AlussaEija Nordströmiä vähän nolotti, että tämänikäinen ihminen elättää itsensä keppihevosilla.

Kun kauppa lähtikin laukkaan ja eteen tuli esteiden sijaan kannustavia "voi kuinka kiva" -kommentteja muuttui yrittäjän fiilis ylpeydeksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Myynnin kasvaessa yrityksen paperiasioissa ja markkinoinnissa jeesaava Tiia-tytär keksi hankkia maailmankartan ja pistää tilauksia vastaava määrä neuloja jokaiseen maahan, joihin äiskän tekemiä keppareita on lähtenyt.

"Tilauksen

Suomi ja Keski-Eurooppa ovat täyttyneet sitä vauhtia, että nykyisin neulat ovat viittaamassa menekkimäärien sijaan alueisiin, joilta liinakkolaisia löytyy.

Liinakko -verkkokauppa avautui 2017. Yrittäjä oli tuolloin 53-vuotias ja takana oli toistakymmentä vuotta pietarsaarelaisen Lahjakas -erikoisliikkeen palveluksessa. Siellä osaamisalaan kuului juuri keppihevosten valmistus monen muun figuurin ja monenlaisen käsityön lisäksi.

– Sitten päätin minäkin kokeilla siipiäni itsenäisenä yrittäjänä ja perustin oman toiminimen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

yhteydessä

– On huikaisevaa, että olen saanut mahdollisuuden tehdä sitä, mistä oikeasti pidän ja vielä saada siitä palkkaakin, hän iloitsee.

Kyse on lapsuuden unelma-ammatista käsityöalalla. Ensimmäiset lapasensa Eija Nordström muistelee neuloneensa jo alle kouluikäisenä.

– Ne oli karmean lilanväriset.

Alalle hän on pätevöitynyt aikoinaan ensin Kalajoen kotiteollisuuskoulun sitten Tampereen vaatetusteknisten opintojen kautta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Työpaikkana on omakotitalossa sijaitseva koti, jonka Nordström naurahtaa valloittaneensa omaan käyttöön sitä mukaan kun lapset ovat lähteneet maailmalle.

– Keppihevosten valmistaminen ei sinänsä vie hirveästi tilaa, mutta valmiiden tuotteiden varastointi kysyy hieman neliöitä. Valmista on hyvä pitää varalla, että voi vastata nopeasti kysyntään.

Alkuvuosi on kaupanteon kannalta hiljaista aikaa, kaiken jouluruuhkan jälkeen ja ennen kevätkesän kiireitä.

– Vuodenvaihteen jälkeen alan tehdä varastoa kesää varten ja vastaavasti sitten alkusyksyllä jouluksi. Joulunalusaikaan painan vähintään täyttä päivää ja illasta nipistetään loput tunnit. Ja hauskaa on!

Keppihevonen syntyy noin kolmessa tunnissa leikkaamisineen, värjäämisineen, täyttämisineen ja ompeluineen.

Saatavilla on kahta eri kokoa: isompia keppihevosia ja pienempiä keppiponeja. Perusvalikoimaan kuuluu viitisentoista eriväristä kepparia - plus poro uusimpana tulokkaana. Varusteita löytyy suitsista loimiin ja riimuista otsapantoihin.

Materiaalina on mokkanahkaa muistuttava alcantara, tuttu mikrokuitukangas vaikkapa huonekaluteollisuudesta.

– Alcantara on paitsi kestävää ja likaa hylkivää sitä voi myös pyyhkiä kevyesti. Ja mikä tärkeää, sileäpintaisena se muistuttaa hevosen karvapeitettä.

Liinakon kepparit on nimetty oikeiden hevosten värien mukaan. On ruunivoikkoa, ruunikkoa, samppanjanrautiasta, punarautiasta, hiirakkoa, appaloosaa.

– Itse en tiedä hevosista käytännössä kuin värit. Tytär on sen sijaan ratsastanut pienestä asti ja on voinut auttaa myös varusteiden suunnittelussa. Hän toi esimerkiksi tallilta suitset, että sain nähdä miltä ne oikein näyttävät, Eija Nordström naurahtaa.

Enemmistö Liinakon keppihevosista lähtee eri puolelle Suomea, loput Keski-Eurooppaan ja yrittäjän kuvauksen mukaan vieläpä kiihtyvää vauhtia. Onpa yksi purjehtinut New Yorkiinkin.

– Yritys on mielestäni hyvin sisäänajettu kotimaassa.

– Tilauksen yhteydessä kysymme kuinka asiakas löysi meidät ja yhä useammin vastauksena on, että kuuli meistä tuttavilta, Nordström kertoo.

Tulevaisuutta ja vientiä Eurooppaan ajatellen on toiveissa saksankielisten sivustojen perustaminen.

– Valitettavasti vaan saksan taitoa ei löydy itseltä eikä lähipiiristä, Eija Nordström harmittelee.

Työn vastapainoksi yrittäjä hamstraa työväenopiston kursseja nypläämisestä jumppaan ja puutöihin.

Hän virkkaa, neuloo ja kirjoo.

– Olen aina rakastanut kaikkea näpräämistä. Se on lähtemätön osa minua.

– Jos keppareille riittää menekkiä ja omat sormet kestävät, teen tätä vielä pitkään eläkepäivien yli, kuuluvat suunnitelmat.

Villakoira Mimi huolehtii siitä, että emännän arkeen mahtuu myös ihania kävelylenkkejä ja agilitya.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä