lauantai 15.5.2021 | 12:09
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Liite

Kireiden siimojen toivossa: Halkaistut ja voissa paistetut pikkuahvenet ovat kuin sipsiä

Pirkko Högkulla
Ke 3.2.2021 klo 10:53

Luoto

Kolme miestä istuu pilkkimässä Assarlidin rantajäällä huutomatkan päässä toisistaan. Luodonjärvestä on hyväenteisesti noussut jo muutama kala saalista pyytäville. Se innostaa jatkamaan, vaikkei harmaana pysyttelevässä säässä ole kehumista.

Lehdon Lauri nappaa ensimmäisen kaveriksi heti perään viisitoistasenttisen ahvenen. Paikka tuntuu niin lupaavalta, että hän päättää jatkaa samalla reiällä. Siispä äkkiä uutta kärpäsentoukkaa peliin. Jo pelkkä ajatus voissa paistetuista ahvenista iltapalaksi tuo veden kielelle.

– Tapaan laittaa ihan pikkuahvenetkin pannuun. Halkaisen ja paistan runsaassa rasvassa. Tyttärenpoikakin kehui, että on kuin sipsiä.

Kalakaverit Aution Martti ja Härkäsen Tuomas ovat kairanneet jo pari kohtaa käsipelin. Lehto jättää saman puuhan akkuporakonekairalle, jonka hän kuvailee rustanneensa omasta vanhasta kairasta - kaverilta löytyi hitsausvehkeet.

Kysymykseen jään paksuudesta tulee vastaus kuin piipun suusta.

– Tarpeeksi paksua. Sanotaanhan, että viiden sentin jää kantaa ja kahden sentin jää kantaa pilkkijän, Lehto tuumii hyväntuulisesti.

Suunnitelmat kuuluvat, että lähdetään Kokkolaan hakemaan syömäkalaa, jos "Assisksen" ranta ei annakaan saalista kohtuuajassa. Naapurikaupungin kalavesille houkuttelevat edellisten kertojen kireät siimat.

– Sain kaksi siikaa, joista isompi oli päälle 1,4 kiloa. Vettä oli jään alla vain parikymmentäsenttiä. Jää oli niin kirkasta, että näin kalan uivan alapuolella. Kun sain sen reiälle, se oli helppo nostaa ylös, muistelee Martti Autio.

Assarlidin ranta Strandcampingin vieressä on yksi vapaa-ajan kalastajien suosikkipaikoista.

– Tähän on helppo tulla pilkkimään ja kesällä vaikka uistelemaan.

Kalastus laidasta laitaan on Lappajärven rannoilta kotoisin olevalle Lauri Lehdolle tuttua puuhaa aina lapsuusvuosilta asti. Kotijärvellä hän käy mieluusti edelleen.

– Nautinnollisinta on istua pilkillä kevätauringossa järven selällä. Hauskaa on myös jigaus. Sillä saa arvokasta kuhaakin.

– Kaipa minulla on kalastus veressä, mutten koskaan ole ollut mikään himokalastaja. Tykkään kalastaa porukassa kavereiden kanssa. Jos harrastus kiinnostaa, kannattaa hakeutua toisten, kokeneiden kalastajien porukkaan, Lauri Lehto vinkkaa.

Puuhaan saa arvatenkin uppoamaan rahaa, mutta käsistään kätevä voi vääntää osan välineistä itse.

– Tässä pöntössä säilytettiin aikoinaan leimaväriä sahalla. Rustasin siihen saranoilla kääntyvän kannen. Pönttö on kulkenut kalastusreissuilla jakkarana ja säilytysastiana aina 1970-luvulta asti.

Työvuosiin sahalla liittyy myös Pietarsaaren Kalamiehet -yhdistyksen perustaminen 1970-80 -lukujen vaihteessa.

– Sahalla toimi oma pilkkijaosto. Toiminta oli alkuvuosina vilkasta, järjestimme esimerkiksi jo vuonna 1983 SM-pilkit.

– Jäsenistöön kuuluu enimmäkseen miehiä. Naisia ei juuri pilkillä näy, mutta onkikilpailut houkuttelevat kesällä naisiakin mukaan.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Vapaa-ajankalastajia löytyy kaikkiaan hieman alle 1,6 miljoonaa. Miehistä kalastaa noin 40 prosenttia, naisista 20 prosenttia.

Kalastajien joukko on jatkanut vähentymistään koko 2000-luvun, mutta trendi näyttää Luken arvion mukaan vihdoinkin taittuneen. Viime aikoina kalastuksesta ovat innostuneet erityisesti alle 10-vuotiaat ja yli 45-vuotiaat.

Suosituinta on onginta. Yleisimmät kalastustavat ovat lisäksi pilkkiminen ja heittovapakalastus. Verkkopyynti on vähentynyt, mutta verkkopyynti tuottaa edelleen luonnollisesti suurimman osan saaliista. Kalastuspäiviä kertyy suurimmaksi osaksi sisävesillä.

Eniten saaliiksi saadaan ahventa ja haukea, näiden osuus on yli puolet yhteenlasketusta lähes 30 miljoonan kilon vuotuisesta kokonaissaaliista. Raha-arvoltaan tärkein saalislaji on kuha.

Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta

Vapaa-ajankalastus on yksi suosituimmista harrastuksista, sillä sitä harrastaa lähes joka kolmas suomalainen. Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Miehistä kalastaa noin 40 prosenttia ja naisista 20 prosenttia.

Kalastusharrastus on kasvanut erityisesti alle 10-vuotiaiden ja yli 45-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa.

Onginta on suosituinta, verkkopyynti on vähentynyt.

Yleisimpiin kalastustapoihin kuuluvat lisäksi pilkkiminen ja heittovapakalastus.

Eniten saaliiksi saadaan ahventa ja haukea, näiden osuus on yli puolet yhteenlasketusta lähes 30 miljoonan kilon vuotuisesta kokonaissaaliista.

Raha-arvoltaan tärkein saalislaji on kuha.

Lähde: Luonnonvarakeskus Luke

#