maanantai 21.9.2020 | 19:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Päivyri

Miten Lontoosta tuli Lontoo? Kadun kansan vinoilu jäi elämään ja ikuistui virallisiin karttoihin saakka.

Ke 16.9.2020 klo 07:41 | päivitetty ke 07:52

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pentti Höri

Pietarsaari

Paikalliset puhuvat luontevasti Pietarsaaren Lontoosta, koska kaupunginosaa on ”aina” kutsuttu Lontooksi.

Vierailijat ja turistit saattavat sen sijaan nostella kulmakarvojaan: miten pohjalainen pikkukaupunki kehtaa pröystäillä moisella nimityksellä muutamalle korttelilleen?

Voi olla, että moni nykyasukas ei tarinaa tunne, sillä Jeppiksen Lontoon historia on toista sataa vuotta vanha. Katsotaanpa, mitä rautatien, Koulukadun, Pohjanlahdentien ja Luutavuorenkadun rajaaman asuinalueen synnystä tiedetään.

Entinen museonjohtaja Guy Björklund, kuinka Lontoosta tuli Lontoo?

– Nimitys syntyi kansanhuumorin pohjalta. Radan kupeelle alettiin suunnitella ja rakentaa ensimmäisiä kerrostaloja, Framin taloa ja Huovisen taloa sen takana. Framin piirustukset ovat vuodelta 1908, ja se valmistui vuoteen 1910 mennessä.

Asukkaat taivastelivat ajalle ja paikkakunnalle uusia ja epätyypillisiä korkeita ja komeita kivitaloja.

– ”Rakennetaan kuin Lontoossa”, väki pilaili.

Eli Pietarsaaren Lontoon syntyyn ei liity samanlaisia siirtolais- ja paluumuuttotarinoita kuten esimerkiksi Skatan Amerikankatuun.

Björklund muistelee, että Lagervik-niminen rakennusmestari suunnitteli ja piirsi 1920-luvun alussa omakotialueen Framin taakse pohjoisen suuntaan.

– Talot suunniteltiin sellaisiksi vähän paremmiksi työväen asunnoiksi. Niiden tonteille tuli pienet puutarhat. Sanottiin, että talot rakennettiin englantilaiseen tyyliin, mikä oli tietysti muotia silloin. Olen kuullut, että tähänkin on viitattu, kun kaupunginosa sai virallisen nimensä, Guy Björklund kertoo.

Lontoo on kaupungin virallisissa kaavoissa ja kartoissa otettu käyttöön jossain vaiheessa ennen viime sotia.

Pikku kaupunginosan katujen nimet on lainattu Pietarsaaressa syntyneen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista.

Runeberg runoilee fakta- ja fiktiopohjalta Suomen sodan (1808–1809) tapahtumista ja hahmoista.

Katukylttien Carl Johan Adlercreutz, Georg Carl von Döbeln ja Jakov Petrovitsh Kulnev (Kulneff) ovat kaikki Suomen sodan kenraaleja ja historiallisia henkilöitä – viimemainittu jopa vihollisen puolelta – Sven Dufva ja Lotta Svärd sen sijaan Runebergin mielikuvituksen tuotetta.

Lue myös asukkaan muisteloista https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/601339

#