Paikallisuutiset

Open työ jää kun eläkepäivät vie: Irmeli Andreijeff suuntaa kohti uutta elämänvaihetta pitkää työuraansa lasten parissa lämmöllä muistellen.

Pietarsaari

Valmistautuminen eläkepäiviin on alkanutIrmeli Andreijeffillä hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Kohti uutta aktiivista ja pirteää elämänvaihetta hän suuntaa levollisin mielin ja rauhallisin askelin.

Eläkkeelle Kielikylpykoulun esiopetuksen opettajan tehtävistä Andreijeff olisi voinut jäädä jo maaliskuussa, mutta hän sanoo haluavansa viedä loppuun asti omalta osaltaan tämän viimeisenkin lukuvuoden. Päätös koittaa lauantaina 30. toukokuuta kun pitkäaikaiselle opelle koittaa viimeinen työpäivä lasten kanssa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Päivän ohjelmana on, että otamme lapset vastaan pääovilla, tulemme sisälle, laulamme, jaamme esikoulutodistukset, syömme jätskit ja palautamme lapset pääoville vanhemmille.

"Vaikka maailma muuttuu ympärillä, pysyy vanha viisaus, jonka mukaan lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja kasvaakseen ja kehittyäkseen".

Fiiliksiään Irmeli Andreijeff kuvaa sekä haikeiksi että iloisiksi. Hymyssä suin hän epäilee, että kovempi ikävä iskeekin vasta elokuussa kun ei tarvitsekaan lähteä aloittelemaan uutta lukuvuotta peruskoulun kynnyksellä olevien eskarilaisten kanssa.

Takana on yhteensä laskettuna 41 vuotta työtä lasten parissa. Tampereelta lastentarhaopettajaopistosta valmistuttua 1979 tie toi takaisin Pietarsaareen. Heti elokuussa hän sai töitä ja viran Länsinummen päiväkodista.

– Yksi syy paluun oli meren tuoksu, joka puuttui Tampereelta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pian hän jo siirtyi upouuteen Kirkkorannan päiväkotiin, jossa vierähti seuraavat 18 vuotta.

– Olikin hienoa saada olla Kirkkorannalla mukana aivan alusta asti, sisustamassa ja laittamassa paikkoja kuntoon, Irmeli Andreijeff muistelee.

Viktorian päiväkodin kautta hän siirtyi vuonna 2008 Kielikylpykoulun esiopetukseen opettajaksi, kielikylvettämään ruotsinkielisiä lapsia suomeksi.

Viihtymisen yhtenä salaisuutena hän pitää työnsä merkitykselliseksi kokemista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Olen aina tuntenut tekeväni tärkeää työtä.

Andreijeff pohtii, että vaikka maailma muuttuu ympärillä, pysyy vanha viisaus, jonka mukaan lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja kasvaakseen ja kehittyäkseen.

– Ja näistä kahdesta rakkaus on usein melkein tärkeämpi.

Hän painottaa lapsen ja lapsen persoonan kunnioittamista. Yhtälailla lapsen pitää oppia kunnioittamaan vanhempiaan ja toisia.

– Vanhemman tulisi itse muistaa noudattaa sääntöjä, toimia esimerkkinä, vaikka ajatus ”älä tee niin kuin minä, vaan niin kuin minä sanon” voikin olla välillä houkutteleva.

Valtataistelua ja jankutusta Andreijeff pitää aika turhina.

– Mikäli lapsen henki ja turvallisuus eivät ole vaarassa eivätkä mitenkään uhattuna kannattaa yleensä antaa lapsen itse päästä rauhassa samaan johtopäätökseen.

Jaksamisen yhtenä salaisuutena Irmeli Andreijeff pitää puolestaan sitä, että hän on voinut tehdä puolipäivätyötä.

– Normaali työpäiväni koululla on ollut kello 8-12, lisäksi on tullut kokouksia ja viikoittaista suunnittelua.

Lasten kiinnostuksen kohteet ovat arvatenkin muuttuneet neljässä vuosikymmenessä.

– Digitalisaatio on avannut uudenlaisen maailman, joka on hionut lasten teknisiä taitoja, mutta luonut myös kiireen ilmapiiriä, mikä puolestaan näkyy vaikkapa pitkäjänteisyyden lyhentymisenä, Irmeli Andreijeff pohdiskelee.

Lapsuuden leikit ovat pysyneet osittain samanlaisina askarteluineen, rakentamisineen, peleineen.

– Roolileikit ovat vaihtuneet; harvoin enää leikitään tavallista prinsessaa tai supermania, sitäkin useammin minecraftia ja mitä niitä kaikkea onkaan, Andreijeff naurahtaa.

Eläkepäiviltä ei tule tekemistä puuttumaan.

– Asumme 1960-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa, jossa riittää monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Se on koti ja mansikkapaikka. Huvilaa meillä ei ole.

Irmeli Andreijeff kertoo pitävänsä maalaamisesta, tapetoinnista ja ylipäätään kaikenlaisesta fiksaamisesta.

– Osan projekteista olen vartavasten säästänyt nyt eläkkeellä toteutettavaksi.

Sydäntä lähellä on niin ikään puutarhan ja kukkien hoito. Pihapiiristä löytyy vanhoista parvekkeenovista itse rakennettu kasvihuonekin, jossa kasvatetaan ainakin tomaatteja.

Irmeli Andreijeff, 63

Lastentarhaopettajaksi Tampereelta 1979. Työpaikat: Länsinummen, Kirkkorannan ja Viktorian päiväkodit sekä Kielikylpykoulun esiopetus, jossa viimeinen työpäivä 30. toukokuuta.

Uusperhe: puoliso, 4 neljä lasta, 10 lastenlasta (3-23 v).

Harrastukset: puutarha, "kaikenlainen fiksaaminen", matkustelu.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä