tiistai 26.5.2020 | 14:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Roskariviä suunnitellaan maastopyöräilyn käyttöön. - Kuntoportaat Lockanbergetille?

Lisäksi laskuvarjoilijat toivovat lähtö- ja laskupaikkaa vanhalta kaatopaikalta.

Pirkko Högkulla
Pe 15.5.2020 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pietarsaari

Roskarivistä eli vanhasta kaatopaikasta kaavaillaan monipuolista maastopyöräilyaluetta.

– Yksityiskohtaisempi suunnittelu on vielä kesken. Pohdimme parhaillaan yhdessä pyöräilyharrastajien kanssa polkujen rakentamista ja erilaisia reittivaihtoehtoja, tulisiko myös tekniikkarataa ja pyöräilypolkuja vaativampaan kuntoiluun. Yhtenä ehdotuksena on rakentaa kolmen kilometrin pituinen, ristiin rastiin, ylös alas kulkeva rata, kertoo suunnittelija Stefan Järndahl kunnallistekniseltä osastolta.

Vanhan kaatopaikan muodonmuutos maastopyöräilyalueeksi voisi toteutua jopa lähitulevaisuudessa tai ainakin tämän vuoden aikana. Suunnitteluun on saatu lupa eikä rahastakaan hankeen eteneminen ole kiinni.

– Käytettävissä oleva budjetti riittää toteutukseen eli poluille. Käytännössä tulevilta poluilta otettaisiin pintakerrosta pois ja laitettaisiin mursketta tilalle. Kyse ei ole suuren suurista summista.

Laskuvarjoilijat toivovat lähtö- ja laskupaikkaa vanhalta kaatopaikalta. Järndahlin mukaan hekin mahtuisivat alueelle.

– Korkeusero on mäessä hyvä. Löytyy myös hyviä lähtöpaikkoja, joista on helppo juosta ilmaan. Laskeutumiseen riittäisi puolestaan jo olemassa tie eikä siis erillistä investointia siihenkään tarvittaisi, Järndahl huomauttaa.

– Parasta olisi löytää alueelle säännöllistä ja järkevää käyttöä. Siellä ajetaan autoilla, mönkijöillä ja mopoilla, mikä on paitsi vaarallista vahingoittaa myös jo rakennettuja maakerroksia.

Kuntoportaita Roskariville ei voida rakentaa.

– Luiska on nykyisellään kuntoportaita ajatellen liian loiva, minkä vuoksi tarvittaisiin portaiden alle ensin suuri määrä täyttömaata. Raskas täyttömaa painaisi kuitenkin kumirouhetta, mikä puristaisi edelleen salaojakerroksia kasaan. Pyöräily ei kuormita rakennettuja maakerroksia samalla tavalla, vertailee Stefan Järndahl.

Maankäyttöinsinööri ja aktiiviurheilija Viljam Knif näkee, ettei mäen nykyinen profiili mahdollista mielekkäitä kuntoportaita. Portaat nousisivat jyrkemmin kuin mäki.

– Askelman korkeus on yleensä 17 senttimetriä. Jos edetään samalla mitalla on mäki aivan liian loiva ja portaisiin pitäisi rakentaa monta hyllyä. Rytmi olisi suunnilleen neljä viisi askelmaa ja hyllyaskelma, jolloin portaat eivät tarjoaisi mielekästä treeniä, hän sanoo.

Lockanbergetille Haminan metsään kuntoportaat voitaisiin sen sijaan sijoittaa.

– Lockanbergetkään ei ole mikään jyrkkä paikka, minkä vuoksi sinne mahdollisesti rakennettavista portaista tulisi paitsi matalat myös lyhyet. Toisaalta ne olisi melko helppo kiinnittää kallioon.

– Kuntoportaita ajatellen mäen jyrkin kohta on juuri kuntopolun kohdalla. Itse kyllä haluaisin pitää polun juuri siinä enkä lähtisi sitä siirtämään. Käytännössä vaihtoehdoksi jäisi sijoittaa portaat Pursisalmen puolelle, Knif pohdiskelee.

Haminan pururataa hän pitää kokonaisuutena hyvänä ja monipuolisena treenipaikkana, josta löytyy vielä kehittämisen varaa.

– Lisää telineitä ja valaistusta on toivottu.

Vaihtelua tavalliselle lenkille tarjoavia kuntoiluportaita ei ole naapurikunnissakaan. Lähimmät kuntoportaat löytyvät Evijärveltä ja Vimpelin Lakeaharjulta.

ps@pietarsaarensanomat.fi

Vanhan kaatopaikan muodonmuutos maastopyöräilyalueeksi voisi toteutua jopa lähitulevaisuudessa tai ainakin tämän vuoden aikana. Suunnitteluun on saatu lupa eikä rahastakaan hankeen eteneminen ole kiinni.

Kaatopaikan maisemointi loppusuoralle

Kaatopaikan huipulle on tuotu kumirouhetta tai oikeammin vanhoja autonrenkaita, joista on tehty eristekerros.

Kaatopaikan pitää olla lopullisesti muotoiltuna vuoden 2020 loppuun mennessä, jolloin viimeistenkin täyttömaiden pitää olla ympäristöluvan mukaan paikoillaan.

Pietarsaaren kaatopaikka avattiin 1958 ja suljettiin 1993, jolloin se myös siirtyi Ekoroskin hallintaan. Jätettä ja lietettä kaatopaikalle sai viedä vuoteen 2001 asti. Kaikkiaan paikalle vietiin vuosikymmenten mittaan 640 000 tonnia yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Kaatopaikan maisemointi aloitettiin 2005.

Vuosien mittaan on alueelle rakennettu suotovesien kuivatuslinja, joka johtaa vedet Pietarsaaren Veden jätevesijohtoon. Myös kaasunkeräyskaivot on rakennettu.

#