Paikallisuutiset

Kotivara on Karhusaaressa itsestäänselvyys: Veden lämmittäminen jopa tuikuilla onnistuu sähkökatkon yllättäessä, Sirja Hienonen tietää

Omat kokemukset myös sähkökatkoista ovat saaneet Sirja Hienosen varautumaan monin tavoin. Kotoa löytyy paitsi puuhella ja säilyvää ja helposti valmistuvaa ruokaa, myös kynttilöitä ja muuta poikkeusoloissa tarvittavaa käden ulottuvilta.
Omat kokemukset myös sähkökatkoista ovat saaneet Sirja Hienosen varautumaan monin tavoin. Kotoa löytyy paitsi puuhella ja säilyvää ja helposti valmistuvaa ruokaa, myös kynttilöitä ja muuta poikkeusoloissa tarvittavaa käden ulottuvilta. Kuva: Pentti Höri

Kotivaralle voi tulla yllättävä tarve, jos sairastumisen tai tapaturman takia ei pääsekään kauppaan. Kotivaran tärkeys korostuu, jos esimerkiksi myrsky aiheuttaa pitkittyneen sähkökatkoksen ja kaupat joutuvat sulkemaan ovensa.

Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset suosittavat, että jokaisessa kodissa tulisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta.

– Kansalaisten kyky kohdata kriisit, pärjätä häiriötilanteissa ja palautua vastoinkäymisistä ovat tärkeitä koko yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Kotivaran avulla voidaan lieventää häiriöiden aiheuttamia haittoja ja helpottaa arjen sujumista vaikeassakin tilanteessa. Hyvin varautuneet ihmiset kykenevät myös auttamaan muita hädässä olevia ja siten edistämään laajemmin yhteisön pärjäämistä, sanoo tutkijaHeikki Laurikainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kotivaralla tarkoitetaan lähinnä vettä ja ruokaa, mutta pietarsaarelaistenSirja jaPentti Hienosen kotona on totuttu varautumaan paljon muuhunkin.

– Näitä jouduimme tosissamme miettimään, kun olimme kerran tyttären perheen luona Kirkkonummella, ja tapaninpäivänä tuli pitkä sähkökatko. Siitä tuli siellä laajempikin ongelma, Sirja Hienonen kertoo.

Talosta löytyi kuitenkin sekä koeteltu retkikeitin trangia että neuvokkuutta.

– Tytär hoksasi kiinalaisten tavan käyttää useampia tuikkuja veden lämmittämiseksi. Siten saimme lapsille lämmintä juomaa ja itsellekin murukahvia aamuksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hienosten Karhusaaren talossa, joka on alkujaan mummonmökki, on muun muassa täysin toimiva puuhella.

– Ei mikään komistus, mutta hyödyllinen ja tarpeellinen, Sirja Hienonen sanoo.

Kartanolta löytyy lisäksi kaasugrilli sekä matkailuauto, jonka kaasutoiminnoilla saa ruoan keitettyä.

Uuden talon rakentamista suunnittelevia Hienonen kehottaisi miettimään tosissaan myös sellaisen tulipesän laittamista, jolla onnistuu pienimuotoinen keittäminen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lähes jokasyksyiset vaellukset Lapissa ovat koulineet pariskunnan pärjäämään päivätolkulla luonnossa ilman moderneja mukavuuksia.

– Sieltähän niitä käytännön taitoja sitten tulee. Alkuun kannoimme telttaa mukana, mutta nyttemmin mukavuudenhalu on voittanut ja varaamme Metsähallitukselta varaustupia etukäteen.

Karhusaaren kodissa koetut sähkökatkokset ovat toistaiseksi olleet ohi muutamissa minuuteissa, mutta perusvarautuminen poikkeustilanteeseen on Hienosille arkipäivää. Sormi ei mene suuhun, jos pimeys äkkiä yllättää.

Pitempääkin varautumista varten talossa on kellari mehuineen ja hilloineen. Kaapeista löytyy hyvin säilyviä kuivaelintarvikkeita.

– Tärkeimmästä päästä ovat jauhot, hiutaleet ja marjamyslit, joten tuorepuuroa saa aina. Kahdenkinlaista näkkileipää on aina varastossa. Ja puuhellassa pystyy paistamaan teeleivät ilman hiivaakin, kun on leivinjauhetta ja soodaa, martta-aktiivi Sirja Hienonen kertoo.

Kynttilöiden, tulitikkujen ja taskulamppujen sijainnit ovat kaiken aikaa tiedossa, joten niitä ei tarvitse pimeyden yllättäessä erikseen etsiä. Sama pätee lämpimiin vaatteisiin ja matkahuopiin.

Sikäli kun katkoksesta on ilmoitettu etukäteen, Hienoset ottavat aina talteen myös juomavettä.

Yleisten varautumisohjeiden mukaan jokaisessa kodissa olisi hyvä olla vesikatkon varalta muutama pullollinen vettä. Jos katko kestää yli vuorokauden, kunta järjestää varavedenjakelun. Puhtaat, kannelliset ämpärit ja kanisterit ovat silloin tarpeen.

Elintarvikkeiden kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan, ja tilalle hankitaan uutta.

– Kotivaraksi kannattaa varata vain sellaisia ruokia, joita tulee normaalistikin käytettyä. Näin ruokien kierto sujuu eivätkä elintarvikkeet pääse vanhentumaan ja syntymään hävikkiä, sanoo kehittämispäällikköKaisa Härmälä Marttaliitosta.

– Monet säilykkeet säilyvät huoneenlämmössä avaamattomina, mutta avaamisen jälkeen ne vaativat kylmäsäilytystä. Kotivaraan kannattaa valita perheen koon mukaisia pakkauskokokoja, jotka tulevat syötyä kerralla, sanoo järjestöpäällikköHelena Velin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Karhusaaren pariskunnalle ruoan kiertoa alkuperäisessä tarkoituksessaan ei tarvitse erikseen tähdentää.

– Meillä molemmilla tulee jo kodin perintönä, että ruokaa ei laiteta hukkaan. Harvassa ovat ne kerrat, että jotain jää syömättä.

– Mummolla oli tapana sanoa, että jos keittiön lattia vuotaa, niin se on turmioksi. Pitää osata hoitaa taloutta sillä lailla, että ruokahävikkiä ei tule, Sirja Hienonen kiteyttää.

Hyvin säilyviä, sellaisenaan syötäviä ruokatarvikkeita:

tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä

leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja

pähkinöitä, siemeniä

kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja ja taateleita

hilloja, soseita

muroja, myslejä, hiutaleita

mehuja, mehukeittoja

huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia

kala-, liha- ja papusäilykkeitä

välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä