keskiviikko 22.1.2020 | 14:00
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Terva tuoksuu kirkkomaalla

Pedersören kirkon rakennuksien paanukattoja tervataan kaikkiaan 1 900 neliötä.

Kimmo Rudnäs Pietarsaaren Sanomat
Ke 7.8.2019 klo 20:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pietarsaari

Pedersören kirkkomaan rakennusten paanukatot tervattiin edellisen kerran vuonna 2005. Seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Daniel Wikström sanoo, että tervauksia tulisi suorittaa tiheämmin. Kantona kaskessa on lähinnä rahan puute.

– Itse kirkon ja sen vieressä olevan kellotapulin kattojen tervaaminen maksaa noin 46 000 euro per kerta. Vanhan nyrkkisäännön mukaan paanukaton länsi- ja eteläsivut tulisi tervata joka viides vuosi ja pohjois- ja itäsivu joka 10. vuosi. Lisäksi omistuksessamme on pienempiä kirkkoja, joiden paanukatot pitäisi tervata tiheämmin.

– Yhtymän sisällä on keskusteltu siitä, kuinka paljon voidaan uhrata varoja tällaisiin korjauksiin.

– Meillä on kuitenkin ylläpidettävänä pienempienkin kirkkojen kattoja, joita olemme tervanneet tiheämpään tahtiin. Yhtälö on erittäin hankala, koska korjaamistarvetta riittää enemmän kuin on rahaa, Wikström miettii.

Hintaa nostaa se, että seurakuntayhtymä käyttää suomalaista hautatervaa. Edullisempiakin vaihtoehtoja olisi, mutta kotimaisessa on päätetty pysyä ainakin toistaiseksi.

– Ruotsissa kun ei omaa tervantuotantoa oikein ole suuremmassa mittakaavassa, he käyttävät Serbiassa ja Kiinassa valmistettua tervaa. Suomalaisen tervan litrahinta on 12-13 euroa litralta, kun ulkomainen maksaa vain kolmanneksen siitä. Kustannusero on valtava kun tervattavaa pintaa on 1 900 neliötä ja yhteen neliöön menee ainetta puolisen litraa, Wikström tietää.

Pedersören kirkon paanukaton terva tulee Suomen suurimmalta tervanpolttaja Hakkaraiselta Saarijärveltä, jonka tuotanto on 10 000 litraa vuodessa.

– Tähän projektiin menee lähes 1 000 litraa tervaa. Museovirasto ja kirkkohallitus ovat halunneet, että käytämme kotimaista tervaa, vaikka se on kallista.

Nykarleby Spåntak vastaa Pedersören kirkon paanukattojen tervaamisesta, kuten on vastannut aiemminkin. Omistaja ja työnjohtaja Tom Nylund sanoo, että kirkon paanukatot ovat päässeet erittäin kuiviksi. Niin kuiviksi, että katot pitäisi käsitellä muutaman viikon kuluttua toiseen kertaan. Ongelmana ei ole vain hinta, vaan myös tervan saanti.

– Tavara pitää tilata vuosi etukäteen, jotta sen saaminen on varmaa.

Nylund sanoo, että Pedersören kirkko on toki suuri projekti sinänsä. Suurempia ja pienempiä tervauksia yritys tekee ympäri Suomea ja myös Ruotsissa.

– Tämä on samaa kokoluokkaa kuin mitä teimme Naantalin kirkon osalta toukokuussa, mutta silti suurimmasta päästä, Nylund kertoo.

Tervan levittämistä paanukatolle ei voi verrata maalaamiseen. Tervaaminen on raskasta käsityötä, jota tehdään yleensä kaltevilla tai hyvinkin jyrkillä katoilla. Itse ainekaan ei ole maaliin verrattavissa.

– Työ on maalaamista vaikeampaa ja raskaampaa. Ensinnäkin terva on ennen levittämistä kuumennettava 80:een asteeseen, jotta se saadaan juoksevaksi ja hierotuksi erikoisharjalla kunnolla puuhun. Tavalliset markettipensselit eivät tässä työssä kestä. Terva suojaa paanukattoa paitsi auringon ultraviolettisäteilyltä, estää se myös katon sammaloitumisen. Tässä kirkossa oikeastaan vain pohjoispuolen katot ovat yhä hyvässä kunnossa. Muut puolet ovat kuivat, Nylund sanoo.

Eilen kirkkomaalle saapui nosturi, jonka avulla työntekijät saatiin nostettua turvallisesti tornin huipulle.

– Itse torni on peltikärkeen asti 55 metriä korkealla ja todella jyrkkä. Viimeksi kaksi tervaajaa roikkuivat turvavaijereissa kuin vuorikiipeilijät ja tervasivat tornin. Tällä kerralla tilasimme nosturin, joka yltää vain hieman tornia korkeammalle, mutta riittävän korkealle. Tämä työtapa on tehokkaampi ja turvallisempikin, kertoo Daniel Wikström.

Itse paanukatto on hyvässä kunnossa, vaikka onkin päässyt hieman kuivumaan. Silloin kun uudet paanut asennettiin vuoden 1985 kirkon tulipalon jälkeen laitettiin aluskatteeksi koivutuohta.

– Se toimii paljon paremmin kuin 1970-luvulla aluskatteena käytetyt bitumihuovat, joka oli se huonoin tapa suojata alakattoa kosteuden kerääntymisen vuoksi. Sellaisia kattoja olemme joutuneet vaihtamaan vuosien varrella useita kertoja. Kellotapulin paanukatto uusittiin vuonna 2000 ja uudelleen tervattiin viime vuonna ja sekin saa nyt uuden kerroksen, Wikström jatkaa.

Samaan aikaan tehdään kunnostustöitä toisaallakin alueella. Seurakuntayhtymä on palkannut työntekijän maalaamaan portteja ja kivistä rakennetut julkisivutkin ovat työn alla toisen urakoitsijan toimesta.

– Kyse on pintarappauksesta kivien välissä. Ajan myötä se halkeilee, murenee ja lopulta irtoaa. Olemme pyrkineet rappaamaan kirkon julkisivusta yhden seinän vuodessa. Sekin maksaa noin 15 000 euroa per sivu.

ps@pietarsaarensanomat.fi

Pedersören kirkko

Pedersören kirkko on yksi Pohjanmaan vanhimmista keskiaikaisista kirkoista ja sijaitsee nimestään huolimatta Pietarsaaressa.

Pääsisäänkäynnin yläpuolella oleva vuosiluku 1250 on peräisin melko vanhasta ja epävarmasta historiankirjoituksesta. Siinä mainitaan, että Pedersören ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1250. Pedersören seurakunta mainitaan useita kertoja 1300-luvun alkupuolella, kun taas Pedersöre pitäjänimenä varmoissa lähteissä mainitaan vuonna 1348.

Ensimmäinen kirkko oli luultavasti pieni kivi- tai puukappeli. Nykyisen kirkon vanhimmat osat ovat peräisin keskiaikaisesta kirkosta, joka luultavasti rakennettiin 1400-luvulla.

Ristikirkon uudelleenrakennus aloitettiin vuonna 1787. Vaikea tehtävä uskottiin 33-vuotialle Jakob Rijfille. Kustaa III:n hyväksymiä piirustuksia ei onneksi noudatettu täydellisesti. Siten kaunis 65 metriä korkea torninhuippu pelastettiin jälkipolville. Se kuitenkin tuhoutui tulipalossa heinäkuussa 1985 yhdessä kirkon alttaritaulun ja urkujen kanssa.

Jukka Noposen vuonna 1991 maalaama uusi alttaritaulu ”Ajaton aika” esittää kaikkien tunnettujen edeltäjiensä tapaan ehtoollisen asettamista. Taulu on järjestyksessä neljäs, jossa on Schröderin kauniit kehykset vuodelta 1705.

Palon jälkeen täysin uudistettu kirkko otettiin uudelleen käyttöön adventtina 1986.

Täysin mekaanisissa uruissa on 39-äänikertaa ja ne ovat peräisin vuodelta 1988. Nämä kirkon viidennet urut ovat tanskalaisen Marcussen & Sonin valmistamat.

1400-luvulta peräisin oleva puinen Madonna-patsas on osa alttarikaappia. Skrufin suvun lahjoittama 14-osainen kynttilänjalka on peräisin vuodelta 1867.

Pohjalaistyyppisen kellotapulin pohjakerros on kivestä. Se on rakennettu Thomas Rijfin ja Matti Hongan johdolla 1769-1775.

Tapulin kelloista yksi on vuodelta 1488. Todennäköisesti Tallinnassa valettu kello on alkuaan ollut Turun tuomiokirkossa, josta Jacob de la Gardie on hankkinut sen 1615 ja lahjoittanut läänityksenään olleen Pedersören kirkolle.

Kirkkotarhan kiviaidan koilliskulmassa oleva kahdeksankulmainen luuhuone on tehty Thomas Rijfin johdolla 1775.

Lähde: Pietarsaaren suomalainen seurakunta

#