Paikallisuutiset
Yhteen isoon alakouluun? Pietarsaaren kouluverkon punominen alkoi: vanhemmat toivovat kestävää ratkaisua
Kouluverkko on ajateltava uusiksi Pietarsaaressa nopeassa tahdissa. Hiljattain asetetulla työryhmällä on kaupunginvaltuuston lukkoon lyömän tavoitteen mukaisesti marraskuun loppuun asti aikaa päätyä ratkaisuun, jolla tulisi elää pitkälle tulevaisuuteen.
Kiireen aiheuttavat lukuisten koulujen enemmän tai vähemmän huutavat remonttitarpeet sekä jatkuvasti laskevat oppilasmäärät molemmissa kieliryhmissä.
Eväitä saadakseen työryhmä aloitti oppilaiden vanhempien kuulemiset keskiviikkoiltana Länsinummen koululta. Tilaisuus houkutteli hieman enemmän kuin kourallisen vanhempia, koulun opettajakuntaa ja muutaman kunnallispoliitikon lausumaan mietteitään tulevasta.
Esille nousi useampaan otteeseen tavoite pyrkiä suomenkielisellä puolella ennen pitkää yhteen suureen alakouluun. Sellaista puoltaisi riittävä tuntikehys, mikä takaisi parhaat työkalut opetuksen tason säilyttämiseen.
Lyhyellä tähtäimellä ratkaisuna voisi olla pitää sekä Länsinummen että Itälän koulut käytössä, mutta yhdistää ne hallinnollisesti, millä saataisiin sama tuntikehysvaikutus.
Selkeimmin tämän sanoiksi puki Länsinummen koulun opettajakunta, joka on myös lähettänyt samat terveiset työryhmälle.
Vanhemmista kipakimmin palautetta tilaisuudessa alustaneelle koulutoimenjohtajaJuha Paasimäelle ja sivistysjohtajaJan Levanderille antoiKati Sandberg, jonka mielestä saman asian äärelle palataan turhan usein.
– Todennäköisesti lapseni on ensi syksynä kolmannessa koulussaan, vaikka on vasta neljännelle luokalle menossa. Teillä oli jo kaksi vuotta sitten mahdollisuus tehdä pitkän aikavälin ratkaisuja, ja niitä on tarjottimella annettu. Vaihtoehtona oli rakentaa suomenkielisille oppilaille yksi alakoulu.
Sandberg piti tilannetta sirkuksena ja näennäiskeskusteluna, jonka taustalla on valmiiksi muita suunnitelmia.
Illassa peräänkuulutettiin kouluun työrauhaa ja ratkaisuja, jotka kunnioittavat molempia kieliryhmiä.
Kainuusta muutama vuosi sitten Pietarsaareen muuttanutPetteri Juola, jonka lapsista kaksi käy Länsinummea parin kilometrin koulumatkalla, halusi tuoda lähikoulukeskusteluun uusia mittasuhteita.
– Eiväthän täällä etäisyydet ole oikeasti pitkiä. Pietarsaari on hyvin tiiviisti rakennettu kaupunki. Vaikka rakennettaisiin koulu mihin tahansa osaan kaupunkia, se olisi silti suurimmalle osalle oppilaista lähikoulu.
Kieliryhmien yhteisten koulujen periaatetta pidettiin hyvänä, mutta niitä ei voida lain puitteissa hallinnollisesti yhdistää, jolloin yksiköt jäisivät pieniksi. Se näkyisi ennen pitkää opetuksen tasossa.
Yhtenä vaihtoehtona virkamiehet nostivat esiin 0–9-luokat käsittävän yhtenäiskoulun. Tilaisuudessa epäiltiin kuitenkin, että eduistaan huolimatta sellaiselta puuttuu Pietarsaaressa sekä rahat että tontti.
Pietarsaaren suomenkieliset ikäluokat alkavat kutistua 50–60 oppilaan tuntumaan. Näistä liki puolet valitsee kielikylpykoulun, joten tavallisen perusopetuksen järjestäminen nykymalliin kahdessa alakoulussa aletaan nähdä haastavana.
Vastaavia evästystilaisuuksia järjestetään lähiviikkoina eri alakouluilla.