Paikallisuutiset
Tekoäly puikkelehtii arkipäiväämme – kuin sähkön vaikutus teolliseen vallankumoukseen, sanoo ministeri Mika Lintilä
Pentti Höri
ElinkeinoministeriMika Lintilä kertoo tuntemastaan miehestä, joka juttelee Pertti-nimiselle avustajalleen ja pyytää tätä maksamaan laskun pankissa hänen puolestaan. Pertti tekee työtä käskettyä ja kuittaa toimen suoritetuksi.
Pertti ei ole lihaa ja verta ensinkään, vaan älypuhelimeen ohjelmoitu virtuaaliavustaja. Pieni esimerkki tekoälyn tulemisesta tavalliseen suomalaistaloon.
Heidi Kuusniemi, Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan johtaja, vahvistaa. Puheohjatut toiminnot ovat pian arkipäivää.
– Puheen tunnistaminen automaattisesti ja tiettyjen toimenpiteiden tekeminen dataan perustuen on yksi konkreettinen tekoälyn esimerkki. Toinen on kasvojen tunnistus, esimerkiksi pankkiasioinnissa.
Molemmat alustivat maanantaina Pietarsaari Mässkär -rotaryklubin järjestämässä tulevaisuus-aiheisessa seminaarissa.
Tekoäly voi myös toimia automaattisena kielenkääntäjänä. Kuusniemen mukaan voidaan kuvitella, että kaksi ihmistä kykenevät keskustelemaan keskenään, vaikka heillä ei ole lainkaan yhteistä kieltä. Tällaisia ohjelmistoja on jo betatestausvaiheessa, toisin sanoen rajatun yleisön koekäytössä.
Automaattitulkki ei kuitenkaan tee kielenopiskelua tarpeettomaksi, Kuusniemi uskoo.
– Kone ei osaa kaikkia kielen ja lauseenmuodostuksen finessejä, joten viimeistely on aina ihmisen tehtävä. Mutta helpottaahan tällainen globaalia vuorovaikutusta, kun maantieteellinen sijainti ei enää olekaan niin tärkeää.
Piankin verotoimistossa saattaa vastata avustebotti, joka tiedustelee soittajan avuntarpeita ja vie asiaa eteenpäin.
Moninainen toistuva ja mekaaninen ihmistyö voidaan korvata tekoälyllä. Työpaikkoja menee, mutta uudenlaisia myös tulee.
– Itse en pelkäisi, koska sitten vain uudelleenkoulutetaan. Jokuhan niitäkin botteja ja tunnistusalgoritmeja hallitsee, ohjaa ja hienosäätää. Työn tekeminen muuttuu, samoin koodaaminen, josta tulee visuaalisempaa. Ohjelmointikielet ovat jo tänään entistä helpompia.
Paikannusjärjestelmien parissa työskentelevää Heidi Kuusniemeä on huolettanut eniten some-jättien liiketoiminta, joka perustuu ihmisten tietojen ja toiminnan kartoittamiseen ja käyttöön. Jos haluaa palvelun toimivan, tietoja on luovutettava.
Hän luottaa kuitenkin eurooppalaiseen ja suomalaiseen ”kestävän kehityksen digitaalisuuden” malliin, jossa etiikka on datataloudessa mukana.
Teknologian kehitys ja tekoäly vastaavat ministeri Lintilän mukaan murrosta, joka on verrattavissa sähkön käyttöön ottoon.
– Digitaalisuus, teknologian käyttö ja tekoäly tulevat muuttamaan voimakkaasti meidän ympäristöämme, niin yritysten kuin myös yhteiskunnan toimintaa. Itse olen väittänyt, että tekoäly tulee muuttamaan työn tekemistä saman verran kuin sähkö vauhditti teollista vallankumousta. Siinä on suunnilleen se tapahtuman kokoluokka, Lintilä sanoo.
Hänen mukaansa Suomella ei ole resursseja eikä mahdollisuutta olla veturina tekoälyn kehityksessä, mutta voimme ottaa siitä kaiken hyödyn irti.
– Tavoitteena on, että Suomi nostetaan tekoälyn soveltamisessa ja hyödyntämisessä maailman kärkeen. Haasteena on tietysti, että se tulee muuttamaan valtavasti koko tätä toimintaympäristöämme, koulutusjärjestelmiä, työmarkkinoita hyvinkin totaalisesti ja tietysti erilaisia bisnessektoreita.
Ajattelun muutos, yhteiskunnallinen ja eettinen keskustelu esimerkiksi robotisaatiosta on Mika Lintilän mukaan välttämättömyys.
Hän kertoo esimerkin Uudenkaupungin autotehtaasta, jota hän oli vihkimässä. Tuolloin tehtaan johto viittasi mittavaan robottikenttään ja sanoi, että jos noita 700:aa robottia ei olisi, ei olisi noita 3 000:aa työpaikkaakaan.
– Pitää mieltää, että tekoälystä ja robotisaatiosta tulee ennemminkin työkaveri.
– Tällä hetkellä yrittäjiltä ja yritysjohdolta vaaditaan valtavaa rohkeutta. Tekoälyn tuomiin muutoksiin täytyisi olla varautunut. Investoinnit ovat tällä hetkellä kasvussa, mutta olen erittäin huolestunut siitä, että ne kohdistuvat enemmänkin seiniin ja kattoihin. Tuotekehityksen puolelle menevät investoinnit ovat edelleen alhaisia, ja siinä on tietysti iso ongelma.