Paikallisuutiset

Suhdanteet eivät ole suosineet tuulivoimahankkeita, mutta ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ei ole peruttu: ”Tämä on maraton”

Suomen ensimmäinen merituulipuisto rakennettiin Porin Tahkoluotoon vuonna 2017. Kuva: Ismo Pekkarinen

Otetaan ensin lyhyt tähtäin. Ajat investoinneille eivät ole olleet viime aikoina hyvät. Eivät oikeastaan koko vähitellen mailleen menevän vuoden 2023 aikana.

Kohonneet korot ja pahimmillaan pystysuoraan nousseet inflaatiolukemat – jotka toki ovat alkaneet talttua – ovat saaneet investoijat mietteliäiksi. Se on tarkoittanut päätöksien lykkääntymistä. Ehkä perumisiakin.

Se ei ole voinut olla vaikuttamatta myöskään tuulivoimaan, jota Suomeen on viime vuosina rakennettu runsaasti. Niin runsaasti, että vihdoinkin käyttöön otetun Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin myötäkin Suomi on noussut sähköomavaraiseksi maaksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Se on oikeasti historiallinen tilanne.

Yhtä oikeaa on, että tänä vuonna Suomessa ei ole tehty yhtään uutta investointipäätöstä tuulivoimaan. Usko tulevien investointien tarpeeseen ja sijoittajien kiinnostukseen ei ole kuitenkaan hiipunut.

OX2 suunnittelee Pohjanlahden alueelle kolmea merituulivoimalaa. Näistä Laine sijaitsee Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan välisellä merialueella. Hallan paikka on Oulun ja Raahen edustalla ja Tyrskyn Vaasan korkeudella.

– Kysyntää uusiutuvalle sähkölle tulee kyllä olemaan – ja paljon. Tarvetta sille on, Laineen projektipäällikkö Olli Takalammi vakuuttaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ihan hetkessä suunnitelmat eivät muutu merellä sähköä jauhaviksi myllyiksi.

– Tämä on maraton. Me olemme edelleen sen maratonin lähtösuoralla. Merituulivoima on vielä uutta ja vierasta Suomessa. Lähtökohtatilanne on kuitenkin tosi hyvä, korostaa OX2:n liiketoimintajohtaja Janne Lamberg.

Pääosin ruotsalaisomistuksessa olevan OX2:n edustajat ovat esitelleet hankkeitaan tällä viikolla Kokkolan Material Weekin eri tilaisuuksissa. Keskiviikkona he olivat Keskipohjanmaan vieraina.

Mennään nyt YVA-vaiheessa olevan Laineeseen myöhemmin. Sitä ennen Janne Lambergin arvio ns. päivän tilanteesta eli miltä tuulivoiman ja varsinkin merituulivoimamarkkinan tulevaisuus näyttää marraskuun lopussa 2023?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ensimmäiseksi on todettava, että kristallipalloahan meillä ei kenelläkään ole, mutta meillä on näkemyksiä. Onko ilmastonmuutos tai taistelu sitä vastaan peruttu? Ei ole. Ei EU-tasolla eikä Suomessa. Hallituksen hiilineutraaliustavoite vuodella 2035 on edelleen voimassa. Se edellyttää tekoja eikä pelkästään PowerPointien vääntämistä, Janne Lamberg aloittaa ns. ”fundamenteista”.

Niillä hän myös jatkaa.

– EK:n (Elinkeinoelämän Keskusliitto) investointi-ikkunassa on tällä hetkellä 200 miljardia euroa Suomeen vireillä olevia investointihankkeja. Se on kovaa faktaa. Hyvin moni näistä hankkeista tarvitsee toteutuakseen uusiutuvaa energiaa.

Tällä pohjustuksella tämän hetken tilanteeseen.

– Meidän eikä kenenkään muunkaan toimijan käsissä ole ollut se, että rahoitusmarkkina muuttui hyvin lyhyessä ajassa poikkeuksellisesta tilanteesta lähemmäksi normaalia.

Viittaat nollakorkojen maailman nopeaan päättymiseen?

– Viittaan korkojen nousuun, jonka vuoksi investointiympäristö on muuttunut rajusti. Se on muuttunut myös sen takia, että tuulivoimateollisuuden toimitusketjuissa on ollut koronavuosina isoja haasteita. Materiaalien hinnat ovat nousseet merkittävästi. Inflaatio on lyönyt läpi, mikä yhdistettynä rahoituskustannuksiin (korkoihin) on johtanut turpiinien hinnan tosi merkittävään nousuun, Lamberg luettelee.

Onko oikea tulkinta, että tuulivoiman – tässä tapauksessa merituulivoiman – pohjalla oleva iso kuva on kuitenkin selvästi suurempi ja alan kannalta myönteisempi kuin tämän hetken voi sanoa poikkeuksellinen taloustilanne?

– Tulkintasi on aivan oikea, Lamberg vahvistaa.

Hän myös muistuttaa, että tulevaisuudessa yli oman tarpeensa sähköä tuottavalle Suomelle energian vienti on iso mahdollisuus. Historiallisesti katsottuna se olisi Suomelle aivan uusi tilanne.

Sitten yhteen konkreettiseen asiaan eli OX2:n Laine-hankkeeseen. Se on siis YVA-vaiheessa tällä hetkellä. ELY:n ns. perusteltua päätelmää odotetaan ensi vuoden aikana.

Merituulivoimaloiden kaltaiset isot projektit ovat Suomessa uusi asia kaikille eri toimijoilla. Se tarkoittaa, että hankkeiden luvittamiseen, kehittämiseen ja rahoittamiseen kuluu väistämättä aikaa.

Porin Tahkoluodon edustalla valmistui vuonna 2017 Suomen ensimmäinen, kymmenen voimalan merituulipuisto. Tässäkin mielessä Suomessa ollaan uuden äärellä.

Laineen investointipäätös tullaan tekemään vuosina 2027–2028. Rakentaminen alkaisi seuraavan vuoden alkupuolella. Käyttövaihe puolestaan 2030-luvun alussa.

OX2:n kolmesta merituulivoimahankkeesta Hallan maksimituotantoteho on 2 400 megawattia, Laineen 2 250 ja Tyrskyn 1 400 megawattia. Lisäksi OX2 suunnittelee Ahvenanmaalle kahta 5 000 megawatin tuulivoimalaa. Yhteenlaskettu investointikustannus on yli 40 miljardia euroa.

OX2:n Gaia Consultingilla viime kesänä teettämän arvion mukaan OX2:n Suomen talousvyöhykkeen merituulivoimakokonaisuuksien suunnittelu-, rakennus- ja käyttövaiheiden henkilötyövuosivaikutus olisi yli 37 000. Verovaikutus olisi yli 19 miljardia euroa.

Jos mennään Keskipohjanmaan vaikutusalueen edustalle sijoittuvaan Laineeseen, sen vastaavat luvut olisivat suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa sekä käytön ja käytöstä poiston aikana noin 13 000 henkilötyövuotta. Kunnille ja valtiolle se tuottaisi arviolta 7,3 miljardin euroa veroja.

Yleisvesien eli aluevesien mahdollisia tuulivoima-alueita. Kuva: Esri Finland / Metsähallitus

23.11. kello 7.40 Muokattu otsikkoa.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä