Paikallisuutiset
Snickerissä nautitaan järkevästä tekemisestä ja samalla säästetään kaupungille sakkomaksuja
Pitkäaikaistyöttömille suunnattu työpaja valaa eri tavoin uskoa ja voimia siihen, että yhteiskunnassa voi mennä eteenpäin ja vieläpä omaa tahtia.
Pirkko Högkulla
Pietarsaari
Samalla kunVaula Kamppinen sivelee Heinätorilla Carpelanin talon pintaan uutta ulkomaalia hän tulee treenanneeksi kuntouttavaa työtoimintaa. Se sopii Kamppiselle, kun kerran työkin on järkevää ja tarpeellista. Hän kokee myös "kuntoutuvansa"; harkinnassa ovat jatko-opinnot ruiskumaalauksessa. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavalla Snickerillä Kamppinen viihtyykin yli kaiken; pitkäaikaistyöttömille suunnattu työpaja valaa työntekijöihinsä eri tavoin uskoa ja voimia siihen, että yhteiskunnassa voi mennä eteenpäin ja vieläpä omaa tahtia.
Snickerillä on tekemisen meininki heti aamusta. Pöytäsirkkeli soi, pata porisee keittiössä ja työntekijät valmistelevat lähtöä kuka minnekin päivän askareisiin eri puolille kaupunkia; "metsäpojat" raivaamaan metsikköä, "pihatyöjengi" taholleen syyshommiin sopimusasiakkaiden luokse osan suunnatessa kaupungintalolle muuttoavuksi ja muutaman lähtiessä ulkomaalaukseen.
Se, että pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa 32 % vähemmän kuin edellisvuonna, on osittain työllistymistä edistävää palvelua, kuntouttavaa työtoimintaa, tarjoavan Snickerin ansiota.
– Järkevää tekemistä pitkäaikaistyöttömille, kaupungille säästöä sakkomaksuissa, kuvaaMikael Kackur, yksi kolmesta työpajaohjaajasta ja kaupungin puuseppä vuosimallia 1985.
Työntekijöitä Snickerillä on tällä hetkellä parikymmentä ikähaarukassa 19-50. Enimmillään sopimuksia on ollut päälle 30. Työnantajana on Pietarsaaren kaupunki ja töiden tilaajana sen eri osastot.
– Yhteistyötä tehdään myös eri yhteisöjen ja yhdistysten, kuten Palvelukoti Rauhalan, kanssa.
Kuntouttavan työtoiminnan ensiaskeleita otettiin puuverstaalla omatoimisesti kauan ennen työmarkkinatuen kuntaosuuksia.
– Puualasta kiinnostuneita nuoria, joilta puuttuu työ- tai opiskelupaikka, on ollut meillä töissä pitkään. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien myötä toiminta on viime vuosina kasvanut ja kehittynyt. Parasta on kun voi tarjota oikeaa, merkityksellistä tekemistä - eikä mitään piirileikkejä. On mahtavaa huomata onnistumisen kokemukset, itsetunnon nousut, elämänhallinnan ja työllistymismahdollisuuksien paranemiset. Tarkoituksenahan ei ole, että työtön pysyy täällä vuodesta toiseen vaan hänet ohjataan eteenpäin, töihin tai opiskelemaan, Mikael Kackur nimeää Snickerin tärkeimmän tavoitteen.
Kodikkaan keittiön ruokapöytä täyttyy hetkessä porukan palatessa lounastamaan.Pulmu Dahlmanin valmistama makkarakastike perunoilla tekee kauppansa. Hyvää - niin kuin aina, kuuluu kommentti. Keittäjä tuumii siihen kiitoksena, että aivan tavallistahan tämä.
Kauhan varressa Dahlman kuvaa viihtyvänsäkin. Snickerille hän tuli kaupungin keittiöltä.
– Aikoinani työskentelin Landolalla ja mm. Terazzolla, sitten olin pitkään kotiäitinä. Olisi varmaan pitänyt kouluttautua jossain vaiheessa. Ennen perheen perustamista se ei vaan vaikuttanut niin tärkeältä kun kerran töitä oli. Sitten oli taas vaikea lähteä perheen keskeltä, Dahlman pohtii.
Sopimus Snickerillä päättyy vuodenvaihteessa.
– Töitä, töitä, Pulmu Dahlman toivoo.
Miessakissa on ruokailemassa kaksi naista, toinen heistä on pian 27 vuotta täyttäväVaula Kamppinen. Hän kokee arjen olevan mallillaan tällä hetkellä, vaikkei elämässä mennyt aivan niin kuin nuorena halusi.
– Ei tullut eläinlääkäriä, ei, mutta onhan se maalarikin nyt sentään jotain, Kamppinen nauraa.
Takana on mm. maalaustehtäviä palkkatuella Jakolosassa, Rauhalassa, Lagmanin koululla. Niin ikään kaupungin rivitalon pesuhuoneissa on ehompi pinta Kamppisen maalipensselin käsittelyn jäljiltä. Viime vuoden kesä kului sekin mukavissa merkeissä, Aspegrenillä piha- ja puutarhatöissä ja eläimiä hoitamassa. Snickerin sopimus kestää ensi maaliskuuhun.
– Jatko-opinnot ovat harkinnassa. Pätevyys ruiskumaalauksessa parantaisi työnsaantimahdollisuuksia. En vaan halua muuttaa muualle, edes opiskelujen perässä. Pietarsaaressa taas ei voi opiskella suomeksi käytännössä juurikaan mitään, Vaula Kamppinen harmittelee.
Kyösti Koivisto on joukon uusin tulokas.
– Aloitin kolme kuukautta sitten. Täällä on hyvä porukka ja yhteishenki. Tykkään tehdä juuri tällaista fyysistä, konkreettista ulkotyötä kuten leikata nurmikkoa, pensasaitaa ja kaislaa. Maalata, kantaa lautaa, sahata ja naulata - onko parempaa, Koivisto kuvailee.
Andreas Brännkärrin, 29, pesti Snickerillä on venähtänyt kolmeen vuoteen. Hän puhuu jo pitkänä työttömyysaikana sekaisin menneestä unirytmistä kun tuli valvottua myöhään ja nukuttua myöhään.
– Työpaikan pitäminen on tietenkin mahdotonta jos jatkuvasti nukkuu pommiin ja tulee poissaoloja. Snickerillä on oltu uskomattoman sitkeitä, Brännkärr kiittelee ja kuvaa kuinka rytmi alkoi korjaantua puolisen vuotta sitten ohjaajan keksiessä pidentää työpäivää.
– Kuuden tunnin työpäivän jälkeen minua alkoi väsyttää sopivasti ja sopivaan aikaan vuorokaudesta.
Sydän sykkii rakentajan työlle, mutta koulunpenkki ei houkuttele. Vapaahetket kuluvat tietokonepelejä pelatessa ja leffoja katsellessa.
– Liikuttua ei kyllä tule mitään ekstraa kun kilometrejä kertyy päivän aikana.
Snickeriläistenkädenjälki näkyy pitkin kaupunkia; uusi varastorakennus Westmaninmuorin tuvan pihassa, upouudet hiekkalaatikot seitsemässä päiväkodissa made and design by Snickeri (suunnittelu Mikael Kackur, toteutus Andreas Brännkärr). Lagmanin koulut ikkunat on maalattu verstaalla, satakunta metriä keskuskentän uutta aitaa on sahattu määrämittaan ja pohjamaalattu snickeriläisten voimin kuten VPK:n aitakin koko komeudessaan. Fäbodassa on käyty raivaamassa merta näkyviin ja siistitty puskettuneita alueita ympäri kaupunkia. Muumitalon remontti on loppusuoralla. Siellä se hallissa odottaa pääsyä takaisin Permon päiväkotiin lasten luokse.
Pirkko Högkulla
Snickeri
Puusepänverstas, josta myös suomeksi puhutaan "Snickerinä". Kuntouttavan työtoiminnan työpaja pitkäaikaistyöttömille, Pietarsaaren Puutavaralta vuokratuissa tiloissa Sofianlaaksonkadulla.
Parikymmentä työntekijää tällä hetkellä. Ohjaajat: Mikael Kackur, Tom Enlund, Esa Koskela.
Sopimus tehdään yleensä 3-6 kuukaudeksi, työaika on korkeintaan kuusi tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa.
Työnantajana on Pietarsaaren kaupunki ja töiden tilaajana sen eri osastot. Yhteistyötä: Österbottens segelfartygsförening -purjelaivayhdistys, Seniorikeskus ja Apua arkeen -projekti.
Toiminnan piirissä kaikkiaan yli 200 työtöntä Pietarsaaressa.
Tarjoajat: mm. Snickeri, Kokkotyösäätiö - Retro, Startti-ryhmä työväenopistossa, seurakunnat ja yhdistykset.
Kaupungin työllistämisyksikkö toimii kaupungintalolla; työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) tarjoaa työnhakijalle eri viranomaisten palvelujen yhden luukun periaatteella. Monialaisen yhteispalvelun asiakkaaksi ohjaa TE-toimisto, kunta tai Kela.
Työttömyys väheni kaikissa ikäryhmissä heinäkuussa, jolloin työttömyysaste oli 7,3 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 32,3 % tai 154 henkilöä. Heinä-elokuusta työttömien työnhakijoiden määrä väheni 141 henkilöllä eli 778:sta 637:een (vuosi sitten elokuussa työttömiä työnhakijoita oli 852.
Avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa 98, mikä on 9 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Pietarsaari on saanut enimmillään yli 1 miljoona euroa pitkäaikaistyöttömien sakkomaksuja eli työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettavaksi.
Vuonna 2017 kuntaosuuden lisälasku oli 927 000 euroa.
Kela maksaa työttömyystuen kokonaan 300 työttömyyspäivään saakka. Sitten kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, mikäli ne eivät aktivoi työtöntä 300 päivän kuluessa. Tuhannen päivän jälkeen osuus nousee jo 70 prosenttiin.
Tämän vuoden heinäkuussa sakkomaksuja kertyi 55 707 euroa, mikä on lähes 31 % vähemmän verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna (81 000 euroa).