Paikallisuutiset

Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa kärkikymmenikössä on muun muassa Kalajoki, Ylivieska ja Pietarsaari – Asukkaiden mukaan alueilla riittää elin–, veto– ja pitovoimaa

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus kertoo, että ”sujuvan elämän” imago toteutuu seutukaupungeissa. Kun asiaa kysytään asukkailta nousevat keskiöön turvallisuus, asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja liikenteellinen saavutettavuus

Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa selvitettiin viidenkymmenenviiden Suomen kaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Niitä on Suomessa kaikkiaan 55 kappaletta, ja niissä asuu yhteensä 920 000 asukasta.

Noin joka kuudes suuren kaupungin tai lähiseudun kaupungin asukas voisi tutkimuksen mukaan harkita muuttamista seutukaupunkiin. Vastaajia houkuttelee seutukaupunkeihin asumiseen liittyvien seikkojen ohella kaupungin ilmapiiri ja fiilis. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa vastaajien mukaan myös kaupungin persoonallisuus ja erottautuvuus.

Pitovoima seutukaupungeissa on hyvä. Kaksi kolmasosaa seutukaupungeissa nyt asuvista voisi valita asuinpaikakseen uudelleen oman kaupunkinsa, jos valinta olisi ajankohtainen. Voimakkaimman pitovoiman kaupunkeja tutkimuksen perusteella ovat Paimio, Iisalmi, Tornio, Kalajoki, Uusikaupunki, Heinola, Rauma, Raahe, Suonenjoki ja Ylivieska.

Tutkimuksessa kaupunkien vetovoimaa arvioitiin indeksillä, johon yhdistettiin tutkimukseen vastanneiden käsitykset kaupungin vetovoimasta sekä tilastollinen elinvoimaisuus. Tämän yhdistelmäindeksin kärkikymmenikköön nousivat Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki, Raahe, Tornio, Iisalmi, Valkeakoski, Ylivieska, Pietarsaari ja Savonlinna.

Useimpia indeksin kärkipäähän sijoittuvia kaupunkeja yhdistää menestys kovilla mittareilla eli myönteinen kasvu-ura, kasvava asukasmäärä tai hyvä työllisyysaste.

Vastaajien mielikuvissa kärkipään kaupunkeja yhdistävät hyvät työllistymismahdollisuudet, keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019 ja se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen.

Tutkimuksen toteutti Innolink Oy.